Viime vuonna K-ryhmän kauppoihin ilmestyi ainakin minulle uusi tuttavuus, Quorn-tuotteet. Kuulemma kyseistä "lihankorviketta" on saanut muualta maailmasta jo kymmeniä vuosia, mutta Suomeen tuote rantautui tosiaan vasta viime vuonna. Mielestäni olen hyvin matkustellut tyyppi, mutta jostain syystä nämä sieniproteiinivalmisteet eivät ole minun poluilleni sattuneet.
Quorn on siis tuotemerkki, jota maahantuo Findus. Quorn-tuotteet ovat käymismenetelmällä valmistettua sieniproteiinia, ne ovat täysin lihattomia, soijattomia ja kolesterolittomia, ne sisältävät paljon kuitua ja vähän rasvaa. Vegaaneille quorn-tuotteet eivät sovi, sillä niissä käytetään sidosaineena kananmunaa. (lähteenä mm. quorn.fi)
Aluksi vähän ällötti ajatus jostain
käymismenetelmällä valmistetusta mykoproteiinivalmisteesta, mutta jokin aika sitten päätin kokeilla tuotteita. Ostin Quorn nugetteja ja valmistin niitä itselleni ja tyttärelleni ruuaksi. Itse en niinkään niistä piitannut, ne olivat mauttomia ja aika tylsiä (verrattuna esimerkiksi herkullisiin, mutta yltiösuolaisiin
Hälsans kök nugetteihin), mutta tytär söi niitä sormin innossaan minunkin lautaseltani. Ihan ok pikaruoka taaperolle, koska suolaa ei vaikuttaisi olevan ylenpalttisesti, eikä muitakaan voimakkaita mausteita.
Quorn-rouheesta tein ihan perinteistä makaronia ja
jauheliha quornkastiketta. Lopputulos oli kieltämättä aika pliisu, vaikka tein vielä aikuisten versionkin, johon lisäsin chiliä. Quorn on vain niin kertakaikkisen mautonta, että en saanut siihen makua sitten millään. Soijarouheessakin sentään on se soijarouheelle ominainen sivumaku, mutta tässä ei maistunut mikään. Koostumukseltaan quorn-rouhe oli hyvin pehmeää ja murumaista, se ikäänkuin katosi suussa. Ehkä rouhe olisi parhaimmillaan ruuissa, jossa se on enemmän
piilotettuna, kuten lasagnessa tai kaalilaatikossa. Tällaisenaan minua ei kyllä kukaan saa uskomaan, että joku luulisi sitä jauhelihaksi. Mutta kuten nugetitkin, myös quornsoossi upposi hyvin tyttärelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti