Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin minua tympii, kun blogitekstejä markkinoidaan ylisanoilla ja superlatiiveilla. Paras sitä ja ihanin tätä. No, nyt kun tämä on sanottu, niin näiden suklaapikkuleipien resepti on ehdottomasti paras, mihin olen koskaan törmännyt. Kiitos vaan sinne Turkuun eräälle enkunopelle.
Tämä resepti on alun perin käännetty amerikkalaisista cup-mitoista desilitroiksi. Sitten ostin Clas Ohlsonilta amerikkalaiset mitta-astiat ja käänsin mitat takaisin cupeiksi. En tiedä missä kohtaa meni vikaan, mutta jauhomäärä ei mätsännyt sitten millään. Ja jauhojen määrä on paistoajan ohella ehdottomasti tärkeintä tässä reseptissä. Jos jauhoja laittaa hiukankin liian vähän, niin keksit leviävät uunissa lattanoiksi. Paistoaika on toinen seikka, jossa voi mennä pahasti metsään. 30 sekuntia yliaikaa voi pilata koko satsin. Jos siis on yhtä tarkka kuin minä. Näiden keksien kun kuuluu olla vaaleita, pehmeitä ja meheviä keskeltä ja rapsakoita reunoilta. Puoli minuuttia liikaa uunissa pilaa keskustan pehmeyden.
3/4 cup sokeria
3/4 cup fariinisokeria
200 g pehmeää voita
2 pientä munaa
Vaahdota voi ja sokerit keskenään. Lisää munat koko ajan vatkaten.
2 1/3 cup vehnäjauhoja (+ 1 kukkurallinen ruokalusikallinen)
1 tl suolaa
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita kahdessa osassa voiseoksen joukkoon.
1 levy taloussuklaata
1 levy Fazerin sinistä
Rouhi suklaat veitsellä isohkoiksi palasiksi ja sekoita taikinan joukkoon.
Taputtele/kauli taikina esim. silikonisen leivonta-alustan päällä n. 1,5 cm paksuiseksi levyksi. Ota esimerkiksi lasilla pikkuleipiä taikinasta. Paista 190 asteessa 8-9 minuuttia. Keksit saavat olla pehmeitä ja väriltään vaaleita.
sunnuntai 15. maaliskuuta 2015
sunnuntai 18. tammikuuta 2015
Kuivan talvi-ihon pelastus
Enpä olisi pari vuotta sitten uskonut, että painisin jonain päivänä tällaisen ongelman kanssa. Kasvojeni iho on viime kuukaudet ollut äärimmäisen kuiva ja ärtynyt. Kesällä jouduin laittamaan lähes kaikki luonnonkosmetiikkatuotteet pannaan, koska ne tuntuivat ärsyttävän ihoa entistä enemmän. Hetkeksi tilanne parani, mutta loppusyksystä tuntui, että kaikki puhdistus- ja kosteutustuotteet ärsyttivät ihoa. Kylmä talviviima ja pakkanen eivät myöskään auttaneet. Viime kuukaudet olen lötrännyt öljyjen, kosteusvoiteiden ja kuorintojen kanssa, ilman sen kummempia tuloksia.
Mutta sitten. Sitten tuli pelastus. Systeri oli voittanut jostain arvonnasta BIOEFFECT - tuotepaketin, mutta ei ollut innostunut tuotteista. Hän lahjoitti ne siis minulle. Hyvästi kuivan ihon ongelmat (ainakin muutamaksi viikoksi)!
Pakkaus sisälsi 5 ml BIOEFFECT - seerumin ja päivävoiteen kuivalle/erittäin kuivalle iholle. Jo vajaan viikon käytön jälkeen voin sanoa, että kiristys ja punoitus on ikävä muisto vain. Seerumi levitetään iltaisin puhdistetuille kasvoille, myös silmänympärysiholle. 2-4 tippaa riittää. Mitään muita tuotteita ei pidä käyttää samanaikaisesti. Nuo pari tippaa todellakin riittää kosteuttamaan koko kasvot. Ja tehokkaasti kosteuttaakin. Päivävoide on tarkoitettu tehostamaan seerumin vaikutusta ja levitetään kasvoille aamulla, puhdistuksen jälkeen tietenkin. Kuivalle iholle tarkoitetun voiteen koostumus on todella rasvainen ja tymäkkä, mutta se imeytyy ihoon kuitenkin yllättävän nopeasti ja sopii hyvin myös palvomani Barefaced beautyn meikkipohjan alle.
Niin mikä se BIOEFFECT on vai? No, lyhyesti: BIOEFFECT on islantilainen tuotesarja, joka sisältää epidermaalista kasvutekijää (EGF). Solukasvutekijä keksittiin vuonna 1986 ja sen keksijät muuten saivat lääketieteen Nobelin keksinnöstään. Sittemmin tätä epidermaaliseksi kasvutekijäksi nimettyä keksintöä on ryhdytty käyttämään myös kosmetiikkateollisuudesta. Muutama islantilainen tiedemies puolestaan keksi kasvattaa tätä solukasvutekijää ohrassa ja loppu on historiaa. Lopputuloksena tuotesarja, joka sisältää ei-eläinperäistä kasvutekijää, mutta ei säilöntäaineita, hajusteita tai muita tarpeettomia kemikaaleja. Näin pitkälle viedystä bioteknologiasta ihohoidossa voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta täytyy sanoa, että toimii.
Mitäs sanotte, jeeeiii vai neeeii BIOEFFECTille tai muille EGFää sisältäville ihonhoitotuotteille?
Mutta sitten. Sitten tuli pelastus. Systeri oli voittanut jostain arvonnasta BIOEFFECT - tuotepaketin, mutta ei ollut innostunut tuotteista. Hän lahjoitti ne siis minulle. Hyvästi kuivan ihon ongelmat (ainakin muutamaksi viikoksi)!
Pakkaus sisälsi 5 ml BIOEFFECT - seerumin ja päivävoiteen kuivalle/erittäin kuivalle iholle. Jo vajaan viikon käytön jälkeen voin sanoa, että kiristys ja punoitus on ikävä muisto vain. Seerumi levitetään iltaisin puhdistetuille kasvoille, myös silmänympärysiholle. 2-4 tippaa riittää. Mitään muita tuotteita ei pidä käyttää samanaikaisesti. Nuo pari tippaa todellakin riittää kosteuttamaan koko kasvot. Ja tehokkaasti kosteuttaakin. Päivävoide on tarkoitettu tehostamaan seerumin vaikutusta ja levitetään kasvoille aamulla, puhdistuksen jälkeen tietenkin. Kuivalle iholle tarkoitetun voiteen koostumus on todella rasvainen ja tymäkkä, mutta se imeytyy ihoon kuitenkin yllättävän nopeasti ja sopii hyvin myös palvomani Barefaced beautyn meikkipohjan alle.
Niin mikä se BIOEFFECT on vai? No, lyhyesti: BIOEFFECT on islantilainen tuotesarja, joka sisältää epidermaalista kasvutekijää (EGF). Solukasvutekijä keksittiin vuonna 1986 ja sen keksijät muuten saivat lääketieteen Nobelin keksinnöstään. Sittemmin tätä epidermaaliseksi kasvutekijäksi nimettyä keksintöä on ryhdytty käyttämään myös kosmetiikkateollisuudesta. Muutama islantilainen tiedemies puolestaan keksi kasvattaa tätä solukasvutekijää ohrassa ja loppu on historiaa. Lopputuloksena tuotesarja, joka sisältää ei-eläinperäistä kasvutekijää, mutta ei säilöntäaineita, hajusteita tai muita tarpeettomia kemikaaleja. Näin pitkälle viedystä bioteknologiasta ihohoidossa voidaan tietysti olla montaa mieltä, mutta täytyy sanoa, että toimii.
Mitäs sanotte, jeeeiii vai neeeii BIOEFFECTille tai muille EGFää sisältäville ihonhoitotuotteille?
sunnuntai 11. tammikuuta 2015
Ohjeita itsensä huijaamiseksi
No niin, tämä oli odotettavissa. Ryhdyin rajoittamaan herkkujen syömistä, yhä alkuvuoden hyvinvointi-intoilussani, ja päätin, että yksi namipäivä viikossa saa luvan riittää. Siis on minulla tähänkin asti ollut namipäivä, mutta se ei valitettavasti ole mitenkään rajoittanut namien syömistä muinakin päivinä. Namit käsittää tässä yhteydessä kaikki keksit, pullat, suklaat ja muut karkit. Nyt sitten olen tilanteessa, että kahvihetkistä on kadonnut hohto. Kahvin kanssa vaan kuuluu olla jotain hyvää, edes kerran päivässä.
Tässä muutamia ohjeita itsensä huijaamiseksi, eli kahviherkkuja, joita voi hyvällä omatunnolla nauttia silloin tällöin.
1. Proteiinipatukat
Kaupat ovat pullollaan erilaisia protskupatukoita, suklaankaltaisesta valmisteesta juustokakunmakuisiin herkkupötkylöihin. Kyllä, näillä voi huijata makuhermojansa hyvinkin pitkälle vaikka työpaikan iltapäiväkahveilla, kun muut vetelee suklaakakkua. Suosikkini on Leaderin So Lo Carb Jelly sitruuna-inkivääripatukka.
2. Vanukkaat
Tässä kyse ei ole mistään makupalavanukkaista, vaan itsetehdyistä kasvipohjaisista vanukkaista, kuten chiasiemenistä tehdyt vanukkaat. Löysin pari kivaa ohjetta blogeista:
http://www.piparkakkutalonakka.fi/2015/01/suussasulava-raaka-karppivanukas.html?spref=fb
http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi/2015/01/lakritsi-suklaavanukas-sokeriton.html
Jälkimmäistä ehdinkin jo testaamaan, ooh, ihana huijausherkku!
3. Suolaiset piirakat
Eihän sen herkun ole pakko olla aina makeaa. Testiin menee myös nämä Keidas-blogin piiraat:
http://keidas.blogspot.fi/2015/01/tofu-cashewpiirakka.html
http://keidas.blogspot.fi/2013/01/tomaattinen-filopiirakka.html
4. Itsetehty raakasuklaa
Tämä viimeinen huijauskeino menee jo vähän kiikun kaakun -linjalle, mutta oikeastaanhan raakasuklaa ei ole nami vaan terveystuote... Jos suklaanhimo menee ihan överiksi, pyöräytä satsi raakasuklaata kruunaamaan kahvihetkesi. (Ohjetta luvassa myöhemmin, vaatii vielä vähän tuunaamista...)
Tässä muutamia ohjeita itsensä huijaamiseksi, eli kahviherkkuja, joita voi hyvällä omatunnolla nauttia silloin tällöin.
1. Proteiinipatukat
Kaupat ovat pullollaan erilaisia protskupatukoita, suklaankaltaisesta valmisteesta juustokakunmakuisiin herkkupötkylöihin. Kyllä, näillä voi huijata makuhermojansa hyvinkin pitkälle vaikka työpaikan iltapäiväkahveilla, kun muut vetelee suklaakakkua. Suosikkini on Leaderin So Lo Carb Jelly sitruuna-inkivääripatukka.
2. Vanukkaat
Tässä kyse ei ole mistään makupalavanukkaista, vaan itsetehdyistä kasvipohjaisista vanukkaista, kuten chiasiemenistä tehdyt vanukkaat. Löysin pari kivaa ohjetta blogeista:
http://www.piparkakkutalonakka.fi/2015/01/suussasulava-raaka-karppivanukas.html?spref=fb
http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi/2015/01/lakritsi-suklaavanukas-sokeriton.html
Jälkimmäistä ehdinkin jo testaamaan, ooh, ihana huijausherkku!
3. Suolaiset piirakat
Eihän sen herkun ole pakko olla aina makeaa. Testiin menee myös nämä Keidas-blogin piiraat:
http://keidas.blogspot.fi/2015/01/tofu-cashewpiirakka.html
http://keidas.blogspot.fi/2013/01/tomaattinen-filopiirakka.html
4. Itsetehty raakasuklaa
Tämä viimeinen huijauskeino menee jo vähän kiikun kaakun -linjalle, mutta oikeastaanhan raakasuklaa ei ole nami vaan terveystuote... Jos suklaanhimo menee ihan överiksi, pyöräytä satsi raakasuklaata kruunaamaan kahvihetkesi. (Ohjetta luvassa myöhemmin, vaatii vielä vähän tuunaamista...)
Tunnisteet:
lifestyle,
pientä makeaa,
ruoka,
terveys,
välipalat
tiistai 6. tammikuuta 2015
Kultainen kurkumamaito
Olen viime aikoina törmännyt usein artikkeleihin kurkuman terveyshyödyistä. Vuoden 2010 rohdoskasviksi valittu kurkuma kuulemma hillitsee tulehduksia ja kipua, torjuu bakteereja, on voimakas antioksidantti ja antikarsinogeeni. Kaiken lisäksi kurkuma voi alentaa veren kolesterolia ja estää hyytymien muodostumista. Aikamoisia hyötyjä siis.
Suhtaudun näihin "luonnon omiin lääkkeisiin" yleensä hiukan varauksella, mutta toisaalta mieluummin vedän kitusiini luonnonmukaisempia vaihtoehtoja kuin keinotekoisia tuotteita. Aikoinaan totesin Fortodol - merkkisen lisäravinteen hyväksi kipulääkkeeksi kuukautiskipuihin ja päänsärkyyn, jopa dagen efteriin koin siitä olleen hyötyä (yöllä kotiutuessa pari Fortodolia ja litra vettä, liekö siitä vedestä kuitenkin se isoin hyöty ollut, mene ja tiedä). Fortodolin vaikuttavina aineina oli nimenomaan kurkumiini sekä fenyylialaniini, joka on aminohappo. Toisaalta samainen Fortodol vedettiin myöhemmin markkinoilta, koska joku erä oli sisältänyt nimesulidi-nimistä tulehduskipulääkettä, joka aiheuttanee maksavaurioita (ymmärtänette nyt skeptisyyteni siis). Sittemmin Fortodol palasi luontaistuotehyllyihin Suomessakin, mutta itseltäni ainakin valmisteen käyttö jäi.
Niin tai näin, päätin nyt alkuvuoden hyvinvointi-intoiluissani testata Golden milkin, eli kurkumalla maustetun maidon. Googlettamalla golden milk löytää monenmoisia reseptejä ja videotutoriaaleja kyseisen juoman valmistamiseksi.
Ensin valmistetaan kurkumatahna. Yleensä tahnaan lisätään mustapippuria, koska sen sisältämä piperiini edesauttaa kurkuman vaikuttavien aineiden imeytymistä. Mittoja on hiukan vaikea antaa, koska tein oman tahnani amerikkalaisia mitta-astioita käyttäen, mutta aloittamalla 1:2 pääsee alkuun. Eli vaikka 1 rkl luomukurkumaa ja 2 rkl vettä sekoitetaan pienessä kattilassa, lisätään vastarouhittua mustapippuria hyppysellinen. Kuumennetaan kunnes seos alkaa paksuuntua (tässä ei mene kovin kauaa). Lisäsin vielä kuumentamisen aikana muutaman pienen lorauksen vettä, että sain aikaan paksuhkon, mutta kuitenkin melko kostean tahnan. Tahnan annetaan jäähtyä ja siirretään kannelliseen pieneen purkkiin. Tahna säilyy jääkaapissa parisen viikkoa.
Golden milk
2,5 dl maitoa/mantelimaitoa/soijamaitoa tai muuta kasvimaitoa
0,5 - 1 tl kurkumatahnaa (maku on aika pistävä, eli kannattaa aloittaa pienellä määrällä)
1 tl hunajaa
1 tl kylmäpuristettua kookosöljyä
Halutessasi voit lisätä:
pari euron kolikon kokoista siivua kuorittua inkivääriä
ripaus kardemummaa
ripaus kanelia
Lämmitä maito ja kurkumatahna kattilassa kuumaksi koko ajan vispaten, lisää muut mausteet, hunaja ja kookosöljy. Kaada mukiin ja nauti.
Maku oli vähintäänkin erikoinen ja hieman pistävä ensimmäisellä maistelukerralla. Silloin tein juoman tavalliseen maitoon. Toisella kerralla käytin mantelimaitoa ja maku oli huomattavasti parempi. Ehdottomasti kannattaa laittaa myös tuota kookosöljyä, se mukavasti pyöristää ja pehmentää makua. Ei varmasti pöllömpi juoma, näin flunssakaudella varsinkin.
Suhtaudun näihin "luonnon omiin lääkkeisiin" yleensä hiukan varauksella, mutta toisaalta mieluummin vedän kitusiini luonnonmukaisempia vaihtoehtoja kuin keinotekoisia tuotteita. Aikoinaan totesin Fortodol - merkkisen lisäravinteen hyväksi kipulääkkeeksi kuukautiskipuihin ja päänsärkyyn, jopa dagen efteriin koin siitä olleen hyötyä (yöllä kotiutuessa pari Fortodolia ja litra vettä, liekö siitä vedestä kuitenkin se isoin hyöty ollut, mene ja tiedä). Fortodolin vaikuttavina aineina oli nimenomaan kurkumiini sekä fenyylialaniini, joka on aminohappo. Toisaalta samainen Fortodol vedettiin myöhemmin markkinoilta, koska joku erä oli sisältänyt nimesulidi-nimistä tulehduskipulääkettä, joka aiheuttanee maksavaurioita (ymmärtänette nyt skeptisyyteni siis). Sittemmin Fortodol palasi luontaistuotehyllyihin Suomessakin, mutta itseltäni ainakin valmisteen käyttö jäi.
Niin tai näin, päätin nyt alkuvuoden hyvinvointi-intoiluissani testata Golden milkin, eli kurkumalla maustetun maidon. Googlettamalla golden milk löytää monenmoisia reseptejä ja videotutoriaaleja kyseisen juoman valmistamiseksi.
Ensin valmistetaan kurkumatahna. Yleensä tahnaan lisätään mustapippuria, koska sen sisältämä piperiini edesauttaa kurkuman vaikuttavien aineiden imeytymistä. Mittoja on hiukan vaikea antaa, koska tein oman tahnani amerikkalaisia mitta-astioita käyttäen, mutta aloittamalla 1:2 pääsee alkuun. Eli vaikka 1 rkl luomukurkumaa ja 2 rkl vettä sekoitetaan pienessä kattilassa, lisätään vastarouhittua mustapippuria hyppysellinen. Kuumennetaan kunnes seos alkaa paksuuntua (tässä ei mene kovin kauaa). Lisäsin vielä kuumentamisen aikana muutaman pienen lorauksen vettä, että sain aikaan paksuhkon, mutta kuitenkin melko kostean tahnan. Tahnan annetaan jäähtyä ja siirretään kannelliseen pieneen purkkiin. Tahna säilyy jääkaapissa parisen viikkoa.
Golden milk
2,5 dl maitoa/mantelimaitoa/soijamaitoa tai muuta kasvimaitoa
0,5 - 1 tl kurkumatahnaa (maku on aika pistävä, eli kannattaa aloittaa pienellä määrällä)
1 tl hunajaa
1 tl kylmäpuristettua kookosöljyä
Halutessasi voit lisätä:
pari euron kolikon kokoista siivua kuorittua inkivääriä
ripaus kardemummaa
ripaus kanelia
Lämmitä maito ja kurkumatahna kattilassa kuumaksi koko ajan vispaten, lisää muut mausteet, hunaja ja kookosöljy. Kaada mukiin ja nauti.
Maku oli vähintäänkin erikoinen ja hieman pistävä ensimmäisellä maistelukerralla. Silloin tein juoman tavalliseen maitoon. Toisella kerralla käytin mantelimaitoa ja maku oli huomattavasti parempi. Ehdottomasti kannattaa laittaa myös tuota kookosöljyä, se mukavasti pyöristää ja pehmentää makua. Ei varmasti pöllömpi juoma, näin flunssakaudella varsinkin.
torstai 1. tammikuuta 2015
Uuden vuoden aloitus
Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoille!
Vuosi on vaihtunut meidän perheessä mukavissa merkeissä, aattoillan vietimme ystäväperheen luona ja tänään ollaan hengailtu pääasiassa kotosalla rennoissa meiningeissä
Uuden vuoden lupauksia en ole koskaan harrastanut, mutta jonkinmoisia muutossuunnitelmia on kyllä pyörinyt mielessä näin vuoden vaihtuessa. Yleensä kyllä elän yhä "koulukalenterin" mukaan ja syksy on tupannut olemaan minulle sitä muutosten ja "uuden elämän" aloittamisen aikaa.
Tänä vuonna aion hakea opiskelemaan, kahdetkin jatko-opinnot siintävät haaveissani, mutta hoidetaan nyt se hakemispuoli ensin. Ensimmäinen haku on heti alkuvuodesta ja toinen sitten myöhemmin keväällä.
Tänä vuonna aion huolehtia paremmin itsestäni. Viime vuodet ovat menneet enemmän tai vähemmän muista huolehtiessa ja viimeistään nyt on aika keskittyä paremmin omaankin hyvinvointiin. Oma hyvinvointi kun ei varmastikaan ole pois sen enempää perheeltä kuin työnantajaltakaan.
Hyvinvoinnin voi aloittaa vaikka tällä kirpsakalla vihersmoothiella.
0,5 jäädytettyä banaania
0,5 avokadoa
0,5 dl ananasmehua
loraus sitruunamehua
pala inkivääriä
1 tl viherjauhetta (esim. Puhdistamon)
muutama mintunoksa
vettä
Surauta kaikki ainekset sileäksi tehosekoittimella tai sauvasekoittimella ja nauti!
Tokikin hyvinvointi on myös nautiskelua, joten sen kunniaksi tasapainotin vihreää terveyspommia hiukan vähemmän terveellisellä rasva- ja suolapommilla...
Mädistä en piittaa, mutta tuo merileväkaviaari on vaan niiiin hyvää! Paahtoleipä on leikattu piparimuotilla, voidelta kevyesti oivariinilla ja vähemmän kevyesti smetanalla, päällä on silputtua punasipulia ja mustaa merileväkaviaaria. Nams.
Vuosi on vaihtunut meidän perheessä mukavissa merkeissä, aattoillan vietimme ystäväperheen luona ja tänään ollaan hengailtu pääasiassa kotosalla rennoissa meiningeissä
Uuden vuoden lupauksia en ole koskaan harrastanut, mutta jonkinmoisia muutossuunnitelmia on kyllä pyörinyt mielessä näin vuoden vaihtuessa. Yleensä kyllä elän yhä "koulukalenterin" mukaan ja syksy on tupannut olemaan minulle sitä muutosten ja "uuden elämän" aloittamisen aikaa.
Tänä vuonna aion hakea opiskelemaan, kahdetkin jatko-opinnot siintävät haaveissani, mutta hoidetaan nyt se hakemispuoli ensin. Ensimmäinen haku on heti alkuvuodesta ja toinen sitten myöhemmin keväällä.
Tänä vuonna aion huolehtia paremmin itsestäni. Viime vuodet ovat menneet enemmän tai vähemmän muista huolehtiessa ja viimeistään nyt on aika keskittyä paremmin omaankin hyvinvointiin. Oma hyvinvointi kun ei varmastikaan ole pois sen enempää perheeltä kuin työnantajaltakaan.
Hyvinvoinnin voi aloittaa vaikka tällä kirpsakalla vihersmoothiella.
0,5 jäädytettyä banaania
0,5 avokadoa
0,5 dl ananasmehua
loraus sitruunamehua
pala inkivääriä
1 tl viherjauhetta (esim. Puhdistamon)
muutama mintunoksa
vettä
Surauta kaikki ainekset sileäksi tehosekoittimella tai sauvasekoittimella ja nauti!
Tokikin hyvinvointi on myös nautiskelua, joten sen kunniaksi tasapainotin vihreää terveyspommia hiukan vähemmän terveellisellä rasva- ja suolapommilla...
Mädistä en piittaa, mutta tuo merileväkaviaari on vaan niiiin hyvää! Paahtoleipä on leikattu piparimuotilla, voidelta kevyesti oivariinilla ja vähemmän kevyesti smetanalla, päällä on silputtua punasipulia ja mustaa merileväkaviaaria. Nams.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)