Muistatteko teeleivät yläasteen köksän tunneilta? Meidän luokka ainakin sai kotitehtäväksikin teeleipien väsäämisen ja voi sitä ylpeyttä, kun koko perhe kehui, että onpa sitten kertakaikkisen hyvin onnistuneita teeleipiä.
Sittemmin teeleipiä tuli tehtyä opiskeluaikoina kuivahtaneista juustonkäntyistä ja nyt siirrän tätä jaloa taitoa eteenpäin tyttärelle. Teimme tyttären kanssa lauantaina pannukakkua iltapalaksi saunan jälkeen ja hän innostui niin kovasti, että on sen jälkeen halunnut leipoa joka päivä. Tänään sitten pyöräytimme herkullisia teeleipiä, jotka maistuivat hyvin lapsellekin.
2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
1 tl soodaa
150 g juustoraastetta (meillä luomugoudaa)
1 dl maustamatonta jugurttia
1,5 dl maitoa
50 g margariinia sulatettuna
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet, sekoita nopeasti tasaiseksi. Muotoile taikinasta lusikoiden avulla pyöreitä leipäsiä leivinpaperin päälle, pistele haarukalla reikiä. Paista 200 asteessa n. 15 minuuttia.
maanantai 27. tammikuuta 2014
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Himalaya Herbals - huippua vai huiputusta?
Oletteko koskaan törmänneet Himalaya Herbals - tuotteisiin?
Jouduin viime viikonloppuna viettämään pari päivää sairaalassa ja ennestäänkin talvisen ärtynyt ja kuivankoppurainen ihoni muuttui kasvoista ärhäkän punaiseksi ja kirveleväksi, johtuen sairaalan tooodella kuivasta ilmasta. Tuskissani (ja laihan lompakon kanssa) katselin Prisman kasvovoidehyllykköä helpotusta etsien ja mukaan tarttui Himalaya Herbals Nourishin Skin Cream. 50 ml purnukka maksoi vaivaiset 2,6 euroa! Voide on tarkoitettu kai pääasiassa käsille ja vartalolle, mutta sitä voi käyttää myös kasvoille. Ostin joskus syksyllä ihan mielenkiinnosta saman sarjan antiseptisen hoitovoiteen, jota ajattelin laittavani käsien pieniin haavoihin, mutta putkilo unohtui johonkin laukun pohjalle.
Kotona googlailin kyseistä merkkiä, koska se ei ole minulle entuudestaan tuttu. Kuulemma kaikki voiteiden raaka-aineet keräillään Himalajan rinteiltä, valmistus pohjautuu Ayurverda-ajattelumalliin ja vaikka mitä. Jotenkin tulisi mieleen todella luonnollinen ja luonnonmukainen tuote vai mitä? Himalaya herbals on lukemani mukaan myös lentoemäntien suosiossa, he tiettävästi hamstraavat sarjan tuotteita matkoiltaan, koska tykkäävät, että hinta-laatusuhde on erinomainen.
Sen paremmin en INCI-listoista ymmärrä, mutta kyseisen tuotteen listalta hyppäsi ensimmäisenä silmiin "Mineral oil", heti "Aquan" jälkeen. Ja minä kun yritän vältellä mineraaliöljyn käyttöä, varsinkin kasvojen iholla. Mineraaliöljy on peräisin raakaöljystä, jäteöljyksikin sitä kutsutaan. Mineraaliöljy jättää iholle ikään kuin kalvon, joka haittaa ihon "hengittämistä". No, toki mineraaliöljyn käytöstä kosmetiikassa ollaan montaa mieltä, toisten mielestä se on turvallista ja allergisoimatonta ja siksi parempaa kuin esimerkiksi erilaiset kasviöljyt. Sen enempää asiaan puuttumatta, itse siis yritän mineraaliöljyjä välttää, mutta tällä kertaa, pienen empimisen jälkeen, olen rasvaillut muutaman päivän ajan kasvojani tällä voiteella.
Voide kieltämättä yllätti tehollaan, parissa päivässä punakka väri ja kiristävä tunne oli poissa. Voide imeytyy nopeasti, vaikka aluksi tuntuu suht paksulta. Ehdottomasti yhdyn mielipiteeseen, että tuotteella on erinomainen hinta-laatusuhde! Purnukka on ohuehkoa muovia eikä mitenkään erityisen mieltäylentävä, mutta hei, 2,6 euroa!
Onko teillä kokemuksia Himalaya Herbals - tuotteista? Suomesta niitä saa ainakin Prismoista, mutta ilmeisesti vain näitä kahta tuotetta, vai onko jollain parempaa tietoa?
kuva |
Kotona googlailin kyseistä merkkiä, koska se ei ole minulle entuudestaan tuttu. Kuulemma kaikki voiteiden raaka-aineet keräillään Himalajan rinteiltä, valmistus pohjautuu Ayurverda-ajattelumalliin ja vaikka mitä. Jotenkin tulisi mieleen todella luonnollinen ja luonnonmukainen tuote vai mitä? Himalaya herbals on lukemani mukaan myös lentoemäntien suosiossa, he tiettävästi hamstraavat sarjan tuotteita matkoiltaan, koska tykkäävät, että hinta-laatusuhde on erinomainen.
Sen paremmin en INCI-listoista ymmärrä, mutta kyseisen tuotteen listalta hyppäsi ensimmäisenä silmiin "Mineral oil", heti "Aquan" jälkeen. Ja minä kun yritän vältellä mineraaliöljyn käyttöä, varsinkin kasvojen iholla. Mineraaliöljy on peräisin raakaöljystä, jäteöljyksikin sitä kutsutaan. Mineraaliöljy jättää iholle ikään kuin kalvon, joka haittaa ihon "hengittämistä". No, toki mineraaliöljyn käytöstä kosmetiikassa ollaan montaa mieltä, toisten mielestä se on turvallista ja allergisoimatonta ja siksi parempaa kuin esimerkiksi erilaiset kasviöljyt. Sen enempää asiaan puuttumatta, itse siis yritän mineraaliöljyjä välttää, mutta tällä kertaa, pienen empimisen jälkeen, olen rasvaillut muutaman päivän ajan kasvojani tällä voiteella.
Voide kieltämättä yllätti tehollaan, parissa päivässä punakka väri ja kiristävä tunne oli poissa. Voide imeytyy nopeasti, vaikka aluksi tuntuu suht paksulta. Ehdottomasti yhdyn mielipiteeseen, että tuotteella on erinomainen hinta-laatusuhde! Purnukka on ohuehkoa muovia eikä mitenkään erityisen mieltäylentävä, mutta hei, 2,6 euroa!
Onko teillä kokemuksia Himalaya Herbals - tuotteista? Suomesta niitä saa ainakin Prismoista, mutta ilmeisesti vain näitä kahta tuotetta, vai onko jollain parempaa tietoa?
perjantai 24. tammikuuta 2014
Ystävänpäivä lähestyy, oletko valmis?! (+Arvonta!)
Jotenkin olen aina kokenut, että varsinkin amerikkalaiset ovat ymmärtäneet Ystävänpäivän väärin. Minusta kyse on nimenomaan Ystävänpäivästä eikä Rakkauspäivästä. Puolisoakin varmasti helpottaa tieto siitä, että en kaipaa hemmottelulahjoja ja kahdenkeskisiä illallisia Ystävänpäivänä. Eipä sillä, tuskin pahastuisin, mikäli Ystävänpäivänä kaikesta huolimatta saisin hierontalahjakortin, laadukasta kosmetiikkaa tai vaikka liput hyvän bändin konserttiin... Arvostaisin kuitenkin kovasti, jos saisin kaikki läheisimmät ystäväni yhdeksi päiväksi luokseni viettämään laatuaikaa. Varsinkin näin aikuisella iällä tuntuu, että ystävät jäävät liian vähälle huomiolle, kun lapset, työt, perheet ja muut aikuiselämän jutut vaativat oman aikansa ja huomionsa.
Osa omista läheisistä ystävistäni saattaa asua hyvinkin lähellä, mutta silti saatamme nähdä harvakseltaan. Usein niissä harvoissakin tapaamisissa on lapset mukana ja keskustelu menee tyyliin: "Olin viime viikolla... älä ota toisen kädestä! Anna se takaisin!... Niin olin siis... Hei nyt lopetat!... Ööö siis mitä olin sanomassa...". Puhumattakaan niistä ystävistä, jotka asuvat eri puolella Suomea tai jopa eri maassa. Onneksi olemme lukioaikaisella tyttöporukalla onnistuneet järjestämään yhteistä aikaa edes kerran vuodessa, vaikka lapsia on syntynyt, työpaikat, kaupungit ja kotimaat ovat vaihtuneet. Onneksi kaikkien ystävien kanssa yhteisiä vuosia on kertynyt niin paljon, että joka kerran on helppo jatkaa siitä mihin viimeksi jäätiin, oli aikaa kulunut sitten kuukausi tai pari vuotta.
Paras ystävänpäivänlahjani olisi siis laatuaikaa läheisten ystävieni kanssa. Vaikkapa pitkä viikonloppu jossain ihanassa Euroopan kaupungissa. Ilman lapsia, kiitos. Tai vaikka kylpyläviikonloppu, Suomessa tai ulkomailla. Tänä vuonna toiveeni ei toteudu, mutta ehkäpä lähivuosina saamme moisen viikonlopun järjestettyä. Sitä odotellessa, olette tärkeitä kaikki, ystäväiseni, kiitos että olette olemassa.
Nyt, se lupaamani ARVONTA:
KERRO OMA VINKKISI YSTÄVÄNPÄIVÄN VIETTOON TAI YSTÄVÄNPÄIVÄLAHJAKSI JA VOIT VOITTAA 30 EURON ELÄMYSLAHJAT.FI LAHJAKORTIN! *
Voit osallistua seuraavasti:
1. Olet Naisen Oma Blogin lukija joko Bloggerissa tai tykkäät Naisen Oma Blogi-sivusta Facebookissa
2. Jätä vinkkisi ja nimesi/nimimerkkisi sekä sähköpostiosoitteesi tämän postauksen loppuun (voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi myös yksityisviestillä joko sähköpostiin tai Facebookissa)
4. Halutessasi voit myös kertoa (kuulen mielelläni!), millaisista aiheista toivoisit postauksia ja/tai mikä on ollut mielestäsi blogin mielenkiintoisin postaus.
3. Arvonta tapahtuu 14.2. kaikkien osallistujien kesken (random.org)
* Lahjakortin tarjoaa Elämyslahjat.fi blogiyhteistyön kautta
Kuva täältä. |
Paras ystävänpäivänlahjani olisi siis laatuaikaa läheisten ystävieni kanssa. Vaikkapa pitkä viikonloppu jossain ihanassa Euroopan kaupungissa. Ilman lapsia, kiitos. Tai vaikka kylpyläviikonloppu, Suomessa tai ulkomailla. Tänä vuonna toiveeni ei toteudu, mutta ehkäpä lähivuosina saamme moisen viikonlopun järjestettyä. Sitä odotellessa, olette tärkeitä kaikki, ystäväiseni, kiitos että olette olemassa.
<3 sydän-kuva ystäville <3 |
KERRO OMA VINKKISI YSTÄVÄNPÄIVÄN VIETTOON TAI YSTÄVÄNPÄIVÄLAHJAKSI JA VOIT VOITTAA 30 EURON ELÄMYSLAHJAT.FI LAHJAKORTIN! *
Voit osallistua seuraavasti:
1. Olet Naisen Oma Blogin lukija joko Bloggerissa tai tykkäät Naisen Oma Blogi-sivusta Facebookissa
2. Jätä vinkkisi ja nimesi/nimimerkkisi sekä sähköpostiosoitteesi tämän postauksen loppuun (voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi myös yksityisviestillä joko sähköpostiin tai Facebookissa)
4. Halutessasi voit myös kertoa (kuulen mielelläni!), millaisista aiheista toivoisit postauksia ja/tai mikä on ollut mielestäsi blogin mielenkiintoisin postaus.
3. Arvonta tapahtuu 14.2. kaikkien osallistujien kesken (random.org)
* Lahjakortin tarjoaa Elämyslahjat.fi blogiyhteistyön kautta
maanantai 20. tammikuuta 2014
Suolaa haavoihin
Tämä on nyt se jo aiemmin lupaamani postaus kuivien ja halkeilevien käsien hoidosta. Tarkoitus oli esitellä ennen ja jälkeen kuvat käsistä. Se "jälkeen" piti olla viikon hoitokuurin jälkeen, minun piti päivittäin liotella käsiä emäksissä suolaliuoksessa (enemmän tuotteesta edempänä), mutta totuus on, että paria iltaa lukuunottamatta liottaminen jäi tekemättä. Siinäpä juuri syy siihen, että käsien tilanne ei näytä parantuneen, lomailusta huolimatta. Mikä siinä muuten on, että lomalla tuntuu olevan huomattavasti vähemmän aikaa kuin muulloin??
En varmaankaan ole asiaa ihan suoraan blogissa maininnut, mutta teen hoitopainotteista ohjaustyötä sosiaalialalla hankkiakseni perheelle ruokaa pöytään ja seinät sekä katon ympärillemme. Ei kovin hohdokas työ, mutta rentoa ja välillä jopa ihan hauskaa. Työtehtävät vaihtelee päivän mittaan välillä keittiö-toimisto-wc-suihku/sauna-pyykkinhuoltohuone-siivouskomero. Käsiä pitää pestä ja desinfioida mennen tullen ja palatessa. Yhdistettynä muutenkin kuivaan ihoon lopputulos on tämä:
Käsien iho on ikuinen ongelmani. Lääkäriltä en ole apua vaivaan saanut ja olen vuosien varrella kokeillut lähes kaikki mahdolliset ja mahdottomat käsirasvat ja täsmävoiteet, mitä kaupoista ja apteekeistä löytyy, niin luonnonkosmetiikkaa kuin lääkevoiteitakin. Muutama on ollut ihan kohtuullisen hyvä tuote, mutta kuten huomaatte, ongelma ei ole poistunut.
Muutama vuosi sitten tutustuin MeineBase-mineraalisuolaan. Emäksinen mineraalisuola on 100 % luonnontuote, jota voi ripotella kylpyveteen tai siitä voi tehdä vaikka jalka- tai käsikylpyjä. MeineBase-mineraalisuolalla voi myös pestä hampaat tai kurlata suun, käyttöohjeet ja käyttökohteet löytyvät maahantuojan nettisivuilta, klik.
Olen käyttänyt mineraalisuolaa vauvan kylpyvedessä, kun tyttärellä oli vauvana kuiva iho. Erityisesti säärien iho oli välillä ihan karhea. Hoidin säärien kuivaa ihoa tekemällä lämpimän hauteen (lämmintä vettä + mineraalisuolaa, uitetaan sideharsoa suolavedessä ja kiedotaan säären ympärille muutamaksi minuutiksi) ja muutaman hoitokerran jälkeen iho oli pehmeä ja sileä.
Omille käsilleni oli tarkoitus pitää tehohoitokuuri näin loman kunniaksi ja mennä sitten takaisin töihin silkinpehmein kätösin. Siinäpä juuri on se ongelma. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta ei minulla ole aikaa liotella käsiä toimettomana. Ainoa hetki siihen olisi, kun tytär on nukkumassa, mutta silloin on niin kovin paljon muuta tekemistä, kuten blogin kirjoittaminen. Tai siivoaminen. Tai tiskien hoitaminen. Tai pyykkien asetteleminen kuivaustelineelle. Tai... No, kyllä te tiedätte. Eli periaatteessa hyvää ainetta, mutta käytännössä sitten...
Silloin, kun käsikylvyn saa aikaiseksi tehdä, käsiin jää liottelun jäljiltä mukava, pehmeä pinta. Suolaliuos ikään kuin tekee suojaavan kalvon käsien iholle. Liuos ei kirvele haavoissakaan, vaan haavat tuntuvat parantuvan nopeammin kuin ilman suolaliuoshoitoa. Hoitaminen vaatii viitseliäisyyttä ja aikaa, mutta satsaaminen kannattaisi kyllä. Mitä pidempi vaikutusaika, sitä paremmat tulokset. Pieni purkki (75 g ) maksaa reilun kympin ja isompi, riittoisa pakkaus (750 g) maksaa hiukan alle 40 euroa.
En varmaankaan ole asiaa ihan suoraan blogissa maininnut, mutta teen hoitopainotteista ohjaustyötä sosiaalialalla hankkiakseni perheelle ruokaa pöytään ja seinät sekä katon ympärillemme. Ei kovin hohdokas työ, mutta rentoa ja välillä jopa ihan hauskaa. Työtehtävät vaihtelee päivän mittaan välillä keittiö-toimisto-wc-suihku/sauna-pyykkinhuoltohuone-siivouskomero. Käsiä pitää pestä ja desinfioida mennen tullen ja palatessa. Yhdistettynä muutenkin kuivaan ihoon lopputulos on tämä:
Käsien iho on ikuinen ongelmani. Lääkäriltä en ole apua vaivaan saanut ja olen vuosien varrella kokeillut lähes kaikki mahdolliset ja mahdottomat käsirasvat ja täsmävoiteet, mitä kaupoista ja apteekeistä löytyy, niin luonnonkosmetiikkaa kuin lääkevoiteitakin. Muutama on ollut ihan kohtuullisen hyvä tuote, mutta kuten huomaatte, ongelma ei ole poistunut.
Muutama vuosi sitten tutustuin MeineBase-mineraalisuolaan. Emäksinen mineraalisuola on 100 % luonnontuote, jota voi ripotella kylpyveteen tai siitä voi tehdä vaikka jalka- tai käsikylpyjä. MeineBase-mineraalisuolalla voi myös pestä hampaat tai kurlata suun, käyttöohjeet ja käyttökohteet löytyvät maahantuojan nettisivuilta, klik.
kuva |
Olen käyttänyt mineraalisuolaa vauvan kylpyvedessä, kun tyttärellä oli vauvana kuiva iho. Erityisesti säärien iho oli välillä ihan karhea. Hoidin säärien kuivaa ihoa tekemällä lämpimän hauteen (lämmintä vettä + mineraalisuolaa, uitetaan sideharsoa suolavedessä ja kiedotaan säären ympärille muutamaksi minuutiksi) ja muutaman hoitokerran jälkeen iho oli pehmeä ja sileä.
Omille käsilleni oli tarkoitus pitää tehohoitokuuri näin loman kunniaksi ja mennä sitten takaisin töihin silkinpehmein kätösin. Siinäpä juuri on se ongelma. Kuulostaa ehkä hullulta, mutta ei minulla ole aikaa liotella käsiä toimettomana. Ainoa hetki siihen olisi, kun tytär on nukkumassa, mutta silloin on niin kovin paljon muuta tekemistä, kuten blogin kirjoittaminen. Tai siivoaminen. Tai tiskien hoitaminen. Tai pyykkien asetteleminen kuivaustelineelle. Tai... No, kyllä te tiedätte. Eli periaatteessa hyvää ainetta, mutta käytännössä sitten...
Silloin, kun käsikylvyn saa aikaiseksi tehdä, käsiin jää liottelun jäljiltä mukava, pehmeä pinta. Suolaliuos ikään kuin tekee suojaavan kalvon käsien iholle. Liuos ei kirvele haavoissakaan, vaan haavat tuntuvat parantuvan nopeammin kuin ilman suolaliuoshoitoa. Hoitaminen vaatii viitseliäisyyttä ja aikaa, mutta satsaaminen kannattaisi kyllä. Mitä pidempi vaikutusaika, sitä paremmat tulokset. Pieni purkki (75 g ) maksaa reilun kympin ja isompi, riittoisa pakkaus (750 g) maksaa hiukan alle 40 euroa.
perjantai 17. tammikuuta 2014
Lämmin halloumisalaatti
Bongasin tämän salaatin ohjeen aikoinaan joltain karppaussivustolta ja tällaiseksi se on muokkaantunut minun käytössäni. Salaatti on ruokaisa ja herkullinen, ehdottomasti lämpimien salaattien parhaimmistoa. Kokkailin tätä tänään, kun kaveri pienen tyttärensä kanssa poikkesi kyläilemässä. Tyttärille kylläkin maistui paremmin jauhelihasoossi pätkäspagetin kanssa. Oma tyttäreni kun tuppaa siirtämään "kukat" eli salaatin yleensä minun lautaselleni. Salaatin kanssa tarjosin gluteenitonta suolaista piirakkaa, mutta siitä kokeilusta ei paljon lauluja, saati postauksia, kirjoitella...
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 punasipuli
2 valkosipulin kynttä
kourallinen paahdettuja cashew-pähkinöitä
loraus balsamiviinietikkaa
1 pkt halloumijuustoa
salaattisekoitusta (minulla tänään friseesalaattia ja punaista salanovaa)
loraus oliiviöljyä
Siivuta valkosipuli, pilko parikat ja punasipuli suikaleiksi. Revi salaatit kulhoon. Kuutioi halloumi.
Kuullota valkosipulia ja paahdettuja cashew-pähkinöitä pannulla öljyssä, siirrä pähkinät ja valkosipulit salaattikulhoon. Paista paprikoita ja punasipulia pannulla jäljelle jääneessä öljyssä, paprikat saavat jäädä napakoiksi. Lorauta joukkoon hiukan balsamiviinietikkaa ja kaada salaattikulhoon. Paista halloumikuutioita pannulla, kunnes pinta on kauniin ruskea, lisää salaatin joukkoon. Tarjoa heti.
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 punasipuli
2 valkosipulin kynttä
kourallinen paahdettuja cashew-pähkinöitä
loraus balsamiviinietikkaa
1 pkt halloumijuustoa
salaattisekoitusta (minulla tänään friseesalaattia ja punaista salanovaa)
loraus oliiviöljyä
Siivuta valkosipuli, pilko parikat ja punasipuli suikaleiksi. Revi salaatit kulhoon. Kuutioi halloumi.
Kuullota valkosipulia ja paahdettuja cashew-pähkinöitä pannulla öljyssä, siirrä pähkinät ja valkosipulit salaattikulhoon. Paista paprikoita ja punasipulia pannulla jäljelle jääneessä öljyssä, paprikat saavat jäädä napakoiksi. Lorauta joukkoon hiukan balsamiviinietikkaa ja kaada salaattikulhoon. Paista halloumikuutioita pannulla, kunnes pinta on kauniin ruskea, lisää salaatin joukkoon. Tarjoa heti.
tiistai 14. tammikuuta 2014
Naisen testissä: SunSpelt tuotteita
Olen viimeisen vuoden aikana hullaantunut käyttämään spelttiä lähes kaikessa, mihin jauhoja ja muita viljatuotteita käytetään. Hullaannuksen on toki huomannut myös täällä blogin ohjeissa (sekä kollegat töissä). Leipomisessa korvaan usein osan vehnäjauhoista speltillä, mutta käytän spelttiä myös moneen muuhun tarkoitukseen, kuten kastikkeisiin ja puuroihin. Vispipuuro Spelt täysjyvämannalla on rakenteeltaan ja maultaan huomattavasti parempaa, kuin muilla kokeilemillani mannaryynivaihtoehdoilla. Spelttimannalla tehdystä puurosta saa helposti vatkattua ihanan kuohkean ja vaalean.
Pari viikkoa sitten meidän pihassa poikkesi SunSpelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipainen ja sain häneltä blogin kautta testiin pari kassillista spelttituotteita! Mahtavaa, kiitos! SunSpeltin tuotevalikoima onkin laajempi, kuin olin tajunnutkaan ja joukossa oli paljon minulle entuudestaan tuntemattomia tuotteita, tähän mennessä olen lähinnä käyttänyt täysjyväjauhoja, puolikarkeita jauhoja sekä jo mainitsemaani täysjyvämannaa. Kaikki SunSpeltin tuotteet ovat muuten luomua.
Kari Kaipainen on myös koonnut keittokirjan speltillä leipomisesta ja ystävällisesti hän antoi minulle myös kyseisen kirjan, LUOVAA SPELT-LEIVONTAA eri aikojen hengessä. Kirjasta tulossa esittely erillisessä postauksessa tuonnempana, mutta kirjassa on rutkasti tietoa speltistä ja monista muistakin luonnonmukaisista raaka-aineista.
Speltti on vehnänsukuinen, jalostamaton viljalaji, joka on ravintoarvoltaan lyömätön muihin viljalajeihin verrattuna. Se sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia ja b-vitamiineja, on helposti sulavaa ja hyvin imeytyvää. Makua kuvataan usein pähkinäiseksi. Leivonnassa tykkään speltistä, koska se tekee leivonnaisista jotenkin tuhdimman oloisia, en nyt muutoin osaa asiaa kuvailla. Mutta siis positiivisessa mielessä tuhdimman.
Iloinen yllätys goodiebagissä oli SunSpeltin kotimainen luomukvinoa! Kvinoa ei ole viljaa vaan gluteeniton siemenkasvi, joka sisältää runsaasti mm. proteiinia, kuitua sekä hyviä rasvahappoja. Kvinoaa voi käyttää riisin tavoin lisäkkeenä tai vaikka piirakoiden täytteissä, padoissa ja olenpa nähnyt reseptejä esimerkiksi kvinoakekseihinkin. Keidas- blogin Lotta kirjoitteli vuosi sitten, kuinka erään lehtiartikkelin mukaan vegaanit ovat syypäitä Etelä-Amerikan maiden köyhyyteen ja kurjuuteen, kuinkas muutenkaan, kuin syömällä kvinoaa. No, välttääksemme moista tapahtumasta, niin vegaanit kuin me muutkin voimme nyt hyvällä omatunnolla ostaa kotimaista kvinoaa ja tukea samalla kotimaista luomutuotantoa.
Sekä tyttären että minun mielestä suurinta herkkua olivat kassista löytyneet Speltlakut! Koostumus on ihanan pureskeltava ja maku jopa hiukan salmiakkinen
Speltnäkkärikin oli hyvää ja ilmeisesti maistui myös Lotan perheelle, koska näkkäri on Keitaalla kuukauden vegaanituote!
Pari viikkoa sitten meidän pihassa poikkesi SunSpelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipainen ja sain häneltä blogin kautta testiin pari kassillista spelttituotteita! Mahtavaa, kiitos! SunSpeltin tuotevalikoima onkin laajempi, kuin olin tajunnutkaan ja joukossa oli paljon minulle entuudestaan tuntemattomia tuotteita, tähän mennessä olen lähinnä käyttänyt täysjyväjauhoja, puolikarkeita jauhoja sekä jo mainitsemaani täysjyvämannaa. Kaikki SunSpeltin tuotteet ovat muuten luomua.
Kari Kaipainen on myös koonnut keittokirjan speltillä leipomisesta ja ystävällisesti hän antoi minulle myös kyseisen kirjan, LUOVAA SPELT-LEIVONTAA eri aikojen hengessä. Kirjasta tulossa esittely erillisessä postauksessa tuonnempana, mutta kirjassa on rutkasti tietoa speltistä ja monista muistakin luonnonmukaisista raaka-aineista.
Speltti on vehnänsukuinen, jalostamaton viljalaji, joka on ravintoarvoltaan lyömätön muihin viljalajeihin verrattuna. Se sisältää runsaasti hyvälaatuista proteiinia ja b-vitamiineja, on helposti sulavaa ja hyvin imeytyvää. Makua kuvataan usein pähkinäiseksi. Leivonnassa tykkään speltistä, koska se tekee leivonnaisista jotenkin tuhdimman oloisia, en nyt muutoin osaa asiaa kuvailla. Mutta siis positiivisessa mielessä tuhdimman.
Iloinen yllätys goodiebagissä oli SunSpeltin kotimainen luomukvinoa! Kvinoa ei ole viljaa vaan gluteeniton siemenkasvi, joka sisältää runsaasti mm. proteiinia, kuitua sekä hyviä rasvahappoja. Kvinoaa voi käyttää riisin tavoin lisäkkeenä tai vaikka piirakoiden täytteissä, padoissa ja olenpa nähnyt reseptejä esimerkiksi kvinoakekseihinkin. Keidas- blogin Lotta kirjoitteli vuosi sitten, kuinka erään lehtiartikkelin mukaan vegaanit ovat syypäitä Etelä-Amerikan maiden köyhyyteen ja kurjuuteen, kuinkas muutenkaan, kuin syömällä kvinoaa. No, välttääksemme moista tapahtumasta, niin vegaanit kuin me muutkin voimme nyt hyvällä omatunnolla ostaa kotimaista kvinoaa ja tukea samalla kotimaista luomutuotantoa.
Speltnäkkärikin oli hyvää ja ilmeisesti maistui myös Lotan perheelle, koska näkkäri on Keitaalla kuukauden vegaanituote!
perjantai 10. tammikuuta 2014
Jäähyväiset kotihoidolle
Tyttäreni aloitti tällä viikolla tutustumisen päiväkotiin. Monelle kyseinen virstanpylväs herättää paljon erilaisia tunteita, samoin tietysti on myös meidän perheessämme. Siinä mielessä ainakin omat tunteeni poikkeavat varmaan totutuista, että olen aivan innoissani tästä päiväkotiasiasta! Kuulostaako se pahalta, jos kerron, että en ole miettinyt hetkeäkään, että voi voi, noin pienen joutuu laittamaan päiväkotiin ja joutuu olemaan erossa vanhemmistaan koko pitkän päivän..?
Näihin ajatuksiin on pitkälti syynä se, että tyttäremme on hyvin reipas, aktiivinen, sosiaalinen ja rohkea parivuotias. Viime kuukausien aikana on jo alkanut tuntua siltä, että emme pysty tarjoamaan hänelle niin paljon aktiviteettia, kuin hän kaipaisi. Kotona kun täytyy nähkääs tehdä myös niitä kodinhoitojuttuja. Ja ruokaa. Kaksi lämmintä ateriaa päivässä! Huh huh! Varsinkin kun aikaisemmin pystyin kevyesti elämään muutamankin päivän pelkällä leivällä ja kahvilla! Vielä kun lisätään yhtälöön kovin aamu-uninen perhe ja minun epäsäännöllinen työni kolmessa vuorossa, niin täytyy kyllä sanoa, että välillä on ollut tekemistä, että pysytään edes jonkinlaisessa päivärytmissä.
Saimme tytölle paikan lähelle avatusta uudesta päiväkodista ja sekin tuntui mukavalta. Uudet, huolellisesti suunnitellut tilat, uusi henkilökunta, uudet lelut ja pelit. Ei huolta homeongelmasta (ainakaan ihan lähivuosina), henkilökunta on motivoitunutta eikä työporukan henkilökemioissa ole ehtinyt muodostua mitään vakavia ongelmia. Toki uusi päiväkoti asettaa myös haasteita. Paikka ja hoitotädit ovat uusia kaikille lapsille, joten aamupäivien huutokonsertti on ollut aikamoinen, osa tarvikkeista puuttuu vielä ja toimintamallit vasta hakevat muotoaan. Toisaalta kaikki haasteet myös luovat mahdollisuuksia. Henkilökunta on ollut erittäin ammattitaitoista ja hoitanut haasteellisen ensimmäisen viikon kunnialla läpi.
Meidän viikkomme on siis sujunut totutellessa uuteen tilanteeseen. Ainoa ongelma on ollut se, että tytär ei ole suostunut syömään päiväkodissa muuta kuin näkkileipää. Lienee sekin ongelma ajan myötä korjaantuvan, tuskin kukaan on nälkään kuukahtanut ruokapöydän ääreen? Tytär on rohkeasti ottanut oman tilansa ( ja kieltämättä varmaan vähän muidenkin tilaa) ryhmässä. Kaikki on mennyt todella hienosti, hän jopa nukkui tänään päiväunet päiväkodissa! Siis minun tyttäreni, jonka nukkumaan saaminen on ollut syntymästä lähtien haastavaa ja vaatinut milloin mitäkin kommervenkkejä ja tuntikausien silittelyä!
Ensi viikolla sitten alkaa se todellinen haaste, kun lapsi pitäisi jättää yksin päiväkotiin, mutta jotenkin tämän viikon kokemuksien perusteella uskallan arvella, että kyynel on salaa lähinnä äidin silmäkulmassa.
Viikko on kulunut niin jännittävissä ja uuvuttavissa merkeissä, että lupaamani/uhkaamani käsienhoitopostaus jää lähitulevaisuuteen ja pikapuoliin luvassa myös asiaa speltistä.
Näihin ajatuksiin on pitkälti syynä se, että tyttäremme on hyvin reipas, aktiivinen, sosiaalinen ja rohkea parivuotias. Viime kuukausien aikana on jo alkanut tuntua siltä, että emme pysty tarjoamaan hänelle niin paljon aktiviteettia, kuin hän kaipaisi. Kotona kun täytyy nähkääs tehdä myös niitä kodinhoitojuttuja. Ja ruokaa. Kaksi lämmintä ateriaa päivässä! Huh huh! Varsinkin kun aikaisemmin pystyin kevyesti elämään muutamankin päivän pelkällä leivällä ja kahvilla! Vielä kun lisätään yhtälöön kovin aamu-uninen perhe ja minun epäsäännöllinen työni kolmessa vuorossa, niin täytyy kyllä sanoa, että välillä on ollut tekemistä, että pysytään edes jonkinlaisessa päivärytmissä.
Saimme tytölle paikan lähelle avatusta uudesta päiväkodista ja sekin tuntui mukavalta. Uudet, huolellisesti suunnitellut tilat, uusi henkilökunta, uudet lelut ja pelit. Ei huolta homeongelmasta (ainakaan ihan lähivuosina), henkilökunta on motivoitunutta eikä työporukan henkilökemioissa ole ehtinyt muodostua mitään vakavia ongelmia. Toki uusi päiväkoti asettaa myös haasteita. Paikka ja hoitotädit ovat uusia kaikille lapsille, joten aamupäivien huutokonsertti on ollut aikamoinen, osa tarvikkeista puuttuu vielä ja toimintamallit vasta hakevat muotoaan. Toisaalta kaikki haasteet myös luovat mahdollisuuksia. Henkilökunta on ollut erittäin ammattitaitoista ja hoitanut haasteellisen ensimmäisen viikon kunnialla läpi.
Meidän viikkomme on siis sujunut totutellessa uuteen tilanteeseen. Ainoa ongelma on ollut se, että tytär ei ole suostunut syömään päiväkodissa muuta kuin näkkileipää. Lienee sekin ongelma ajan myötä korjaantuvan, tuskin kukaan on nälkään kuukahtanut ruokapöydän ääreen? Tytär on rohkeasti ottanut oman tilansa ( ja kieltämättä varmaan vähän muidenkin tilaa) ryhmässä. Kaikki on mennyt todella hienosti, hän jopa nukkui tänään päiväunet päiväkodissa! Siis minun tyttäreni, jonka nukkumaan saaminen on ollut syntymästä lähtien haastavaa ja vaatinut milloin mitäkin kommervenkkejä ja tuntikausien silittelyä!
Ensi viikolla sitten alkaa se todellinen haaste, kun lapsi pitäisi jättää yksin päiväkotiin, mutta jotenkin tämän viikon kokemuksien perusteella uskallan arvella, että kyynel on salaa lähinnä äidin silmäkulmassa.
Viikko on kulunut niin jännittävissä ja uuvuttavissa merkeissä, että lupaamani/uhkaamani käsienhoitopostaus jää lähitulevaisuuteen ja pikapuoliin luvassa myös asiaa speltistä.
maanantai 6. tammikuuta 2014
Puistoskumppaa ja naku-uintia
Puistoskumppaa tammikuussa? Kyllä vaan. Korkkasimme tänään Ruttopuistossa pullon kuohuviiniä hiukan erilaisten vauvajuhlien merkeissä.
Juhlakaluja oli kaksi ja uudet tyypit ovat odotettavissa vielä tämän kuun puolella (no, ainakin teoriassa).
Puistossa aikamme värjöteltyämme siirryimme hiukan lämpimämpiin tunnelmiin Yrjönkadun uimahalliin. Olen asunut Helsingissä aika tasan 8 vuotta, mutta en ole tullut käyneeksi siellä koskaan. No, jatkossa toivottavasti tulee käytyä, koska paikka on kyllä upea! Miehet ja naiset uivat eri päivinä, joten halutessaan altaaseen voi pulahtaa ilkosillaan. Ja mehän toki halusimme! Sattuneesta syystä ei tullut uimahallissa kuvattua, joten turvaudun netistä löytyneeseen kuvaan, jotta tavoittaisitte iltapäivällä kokemamme kylpylätunnelman.
Päivä jatkui vielä hyvän ruuan merkeissä eräässä nepalilaisessa ravintolassa. Kiitos ihanat naiset, oli kivaa!
Sen verran pitää vielä intoilla, että kohta saan taas kaivaa nyrkkeilyhanskat esille, koska aloitan ensi viikolla kickboxing eli potkunyrkkeily kurssin! Jee! Joidenkin mielestä mieltymykseni näihin hmm... hiukan väkivaltaisiin liikuntalajeihin alkaa jo saada huvittavia piirteitä, mutta mistään muusta liikuntalajista ei vaan tule samanlaista fiilistä, kuin kuntonyrkkeilystä. Kickboxing-kurssilla pääsen jatkamaan siitä, mihin syksyn kamppailukurssilla jäätiin, eli yhdistelemään karaten jalkatekniikoita ja nyrkkeilyn käsitekniikoita. Ohjaajina on muuten minulle jo muutaman vuoden takaa tutut ohjaajat, heistä voit lukea lisää tästä postauksesta, klik.
Juhlakaluja oli kaksi ja uudet tyypit ovat odotettavissa vielä tämän kuun puolella (no, ainakin teoriassa).
Puistossa aikamme värjöteltyämme siirryimme hiukan lämpimämpiin tunnelmiin Yrjönkadun uimahalliin. Olen asunut Helsingissä aika tasan 8 vuotta, mutta en ole tullut käyneeksi siellä koskaan. No, jatkossa toivottavasti tulee käytyä, koska paikka on kyllä upea! Miehet ja naiset uivat eri päivinä, joten halutessaan altaaseen voi pulahtaa ilkosillaan. Ja mehän toki halusimme! Sattuneesta syystä ei tullut uimahallissa kuvattua, joten turvaudun netistä löytyneeseen kuvaan, jotta tavoittaisitte iltapäivällä kokemamme kylpylätunnelman.
kuva: www.kohokohteet.fi |
Sen verran pitää vielä intoilla, että kohta saan taas kaivaa nyrkkeilyhanskat esille, koska aloitan ensi viikolla kickboxing eli potkunyrkkeily kurssin! Jee! Joidenkin mielestä mieltymykseni näihin hmm... hiukan väkivaltaisiin liikuntalajeihin alkaa jo saada huvittavia piirteitä, mutta mistään muusta liikuntalajista ei vaan tule samanlaista fiilistä, kuin kuntonyrkkeilystä. Kickboxing-kurssilla pääsen jatkamaan siitä, mihin syksyn kamppailukurssilla jäätiin, eli yhdistelemään karaten jalkatekniikoita ja nyrkkeilyn käsitekniikoita. Ohjaajina on muuten minulle jo muutaman vuoden takaa tutut ohjaajat, heistä voit lukea lisää tästä postauksesta, klik.
perjantai 3. tammikuuta 2014
EU-kakku eli suklaa-kirsikkakakku
Jos Schwarzwaldin kakku ja Sacherkakku menisivät naimisiin, syntyisi liitosta varmaanki tämä herkullinen "EU-kakku", saksalaisen ja itävaltalaisen klassikon yhteenliittymä.
POHJA
100 g maitosuklaata
100 g tummaa suklaata
200 g voita
Sulata miedolla lämmöllä ja anna jäähtyä.
2 dl sokeria
4 kananmunaa
Vaahdota.
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita munasokerivaahdon joukkoon. Lisää jäähtynyt suklaaseos ja sekoita hyvin. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan, paista 175 asteessa 45 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen kumoamista.
TÄYTE
kirsikkahilloa
KOSTUTUS
1,5 dl vettä
3 rkl rommia
1 rkl sokeria
Kuumenna vesi ja sokeri kattilassa kiehuvaksi, anna kiehua hetken aikaa, lisää rommi ja ota pois levyltä (minä kyllä keittelin hetken rommin kanssa, koska käytin 63 % jamaikalaista rommia, keittäminen vei terävimmän alkoholin maun pois).
Halkaise jäähtynyt kakku kolmeen osaan, kostuta osat rommi-vesiseoksella ja levitä kerroksien väliin reippaasti kirsikkahilloa. Kokoa kakku ja anna olla yön yli jääkaapissa.
KUORRUTUS
100 g maitosuklaata
100g tummaa suklaata
1 prk Flora kuohua (tai vispiä)
Sulata suklaat miedolla lämmöllä kerman joukkoon, anna jäähtyä jääkaapissa ihan kylmäksi. Vatkaa vaahdoksi ja levitä kakun päälle, reippain ottein, saa olla vähän "krouvin" näköinen lopputulos
Koristele suklaalastuilla/raasteella (ja jos sattuu olemaan kesä, niin tuoreilla kirsikoilla).
POHJA
100 g maitosuklaata
100 g tummaa suklaata
200 g voita
Sulata miedolla lämmöllä ja anna jäähtyä.
2 dl sokeria
4 kananmunaa
Vaahdota.
2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita munasokerivaahdon joukkoon. Lisää jäähtynyt suklaaseos ja sekoita hyvin. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan, paista 175 asteessa 45 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ennen kumoamista.
TÄYTE
kirsikkahilloa
KOSTUTUS
1,5 dl vettä
3 rkl rommia
1 rkl sokeria
Kuumenna vesi ja sokeri kattilassa kiehuvaksi, anna kiehua hetken aikaa, lisää rommi ja ota pois levyltä (minä kyllä keittelin hetken rommin kanssa, koska käytin 63 % jamaikalaista rommia, keittäminen vei terävimmän alkoholin maun pois).
Halkaise jäähtynyt kakku kolmeen osaan, kostuta osat rommi-vesiseoksella ja levitä kerroksien väliin reippaasti kirsikkahilloa. Kokoa kakku ja anna olla yön yli jääkaapissa.
KUORRUTUS
100 g maitosuklaata
100g tummaa suklaata
1 prk Flora kuohua (tai vispiä)
Sulata suklaat miedolla lämmöllä kerman joukkoon, anna jäähtyä jääkaapissa ihan kylmäksi. Vatkaa vaahdoksi ja levitä kakun päälle, reippain ottein, saa olla vähän "krouvin" näköinen lopputulos
Koristele suklaalastuilla/raasteella (ja jos sattuu olemaan kesä, niin tuoreilla kirsikoilla).
torstai 2. tammikuuta 2014
Käsivoiteiden TOP3
Ensi viikolla saatte lukea pidemmän postauksen käsien iho-ongelmastani (jippii, eikös vaan!), mutta erittäin pitkällä ja laajalla kokemuksella esittelen nyt kaikkien aikojen parhaimmiston käsivoiteiden saralla, ainakin minun mielestäni parhaat siis.
1) FLOW KOSMETIIKKA: HAMPPU HOITOVOIDE
Ostin tätä hoitovoidetta ensimmäisen kerran keväällä Luonnonkaunis 2013 messuilta. Tuoksu on mieto ja miellyttävän teepuuöljyinen, mutta siitä löytyy myös mm. laventelia. Ihan ehdottomasti paras käsivoide ikinä! Tehoaa myös minun ongelmakäsiini ja sopii erityisen hyvin iltaisin käytettäväksi, koska on koostumukseltaan aika paksua. Voidetta voi käyttää myös kasvoille tai vaikka kantapäille, mutta minulla tämä kyllä kuluu vain ja ainoastaan käsiin. Tällä hetkellä tämä on minulta loppu ja sen huomaa heti käsissä. Tuubi on 30 ml, joten aika pieni se on päivittäin käytettäväksi käsivoiteeksi. Hoitovoide kustantaa n. 15 euroa. Plussaa kotimaisuudesta ja luomulaadusta.
2) THE BODY SHOP: HAMPPU KÄSIVOIDE
Ilmeisesti hamppuvoiteet ylipäänsä toimii kuivalle iholle, koska tämä on myös teholtaan käsivoiteiden aatelia. Joskaan en ole ostanut tätä voidetta vuosiin, kahdestakaan syystä. Ensinnäkään nykyään ei tule enää asioitua Body Shopissa juuri lainkaan ja toisekseen, niin tehokasta kuin onkin, tämä voide haisee ihan kauhealle. Tai tuoksu itsessään on aika maanläheinen ja multainen, mutta kun se haju on niin voimakas ja tarttuu joka paikkaan! Käytin tätä käsivoidetta iltaisin (on tosi jankkia koostumukseltaan) ja vedin päälle puuvillahanskat, mutta silti lakanat ja tyynyt ja petauspatja haisivat hamppuvoiteelle. Siksi olinkin niin onnellinen, kun löysin Flow kosmetiikan hamppuvoiteen, sitä tuoksua nuuhkii ihan ilokseen. Body Shopin hamppukäsivoide on hinnaltaan toki edukkaampaa, 100 ml tuubi maksaa n. 15 euroa.
3) NEUTROGENA: NORWEGIAN FORMULA KÄSIVOIDE
Edullisista isompien markettien (ja apteekkien) valikoimista löytyvistä käsivoiteista tämä Neutrogenan Norwegian formula käsivoide on ehdottomasti parhaimmistoa. Ei mitään ihmeainetta, mutta suojaa aika tehokkaasti kylmältä säältä ja viimalta. Plussaa myös siitä, että saatavilla on hajustamaton vaihtoehto. Itse käytän yleensä nimenomaan hajustamatonta versiota (kuvassa, punainen korkki). Hajustetussa versiossa (sininen korkki) tuoksu ei ole kovin voimakas, mutta jotenkin vähän epämiellyttävä kuitenkin. Miinuksena voi mainita, että jos kädet ovat tosi kuivat tai rohtuneet, tämä käsivoide voi aluksi vähän kirvellä iholla. Voide on riittoisaa, sitä myydään 50 ml tuubissa ja se kustantaa n. 4 euroa.
1) FLOW KOSMETIIKKA: HAMPPU HOITOVOIDE
Kuva: www.flowkosmetiikka.fi |
2) THE BODY SHOP: HAMPPU KÄSIVOIDE
Kuva: www.thebodyshop.fi |
Ilmeisesti hamppuvoiteet ylipäänsä toimii kuivalle iholle, koska tämä on myös teholtaan käsivoiteiden aatelia. Joskaan en ole ostanut tätä voidetta vuosiin, kahdestakaan syystä. Ensinnäkään nykyään ei tule enää asioitua Body Shopissa juuri lainkaan ja toisekseen, niin tehokasta kuin onkin, tämä voide haisee ihan kauhealle. Tai tuoksu itsessään on aika maanläheinen ja multainen, mutta kun se haju on niin voimakas ja tarttuu joka paikkaan! Käytin tätä käsivoidetta iltaisin (on tosi jankkia koostumukseltaan) ja vedin päälle puuvillahanskat, mutta silti lakanat ja tyynyt ja petauspatja haisivat hamppuvoiteelle. Siksi olinkin niin onnellinen, kun löysin Flow kosmetiikan hamppuvoiteen, sitä tuoksua nuuhkii ihan ilokseen. Body Shopin hamppukäsivoide on hinnaltaan toki edukkaampaa, 100 ml tuubi maksaa n. 15 euroa.
3) NEUTROGENA: NORWEGIAN FORMULA KÄSIVOIDE
Kuva: www.sinunapteekki.fi |
Edullisista isompien markettien (ja apteekkien) valikoimista löytyvistä käsivoiteista tämä Neutrogenan Norwegian formula käsivoide on ehdottomasti parhaimmistoa. Ei mitään ihmeainetta, mutta suojaa aika tehokkaasti kylmältä säältä ja viimalta. Plussaa myös siitä, että saatavilla on hajustamaton vaihtoehto. Itse käytän yleensä nimenomaan hajustamatonta versiota (kuvassa, punainen korkki). Hajustetussa versiossa (sininen korkki) tuoksu ei ole kovin voimakas, mutta jotenkin vähän epämiellyttävä kuitenkin. Miinuksena voi mainita, että jos kädet ovat tosi kuivat tai rohtuneet, tämä käsivoide voi aluksi vähän kirvellä iholla. Voide on riittoisaa, sitä myydään 50 ml tuubissa ja se kustantaa n. 4 euroa.
keskiviikko 1. tammikuuta 2014
Parantava linssikeitto
Tyttären flunssaa parantamaan keittelin myös tämän runsaasti flunssan karkoittamiseen sopivia mausteita sisältävän keiton. Kollega teki eräänä viikonloppuna töissä linssikeittoa, johon hän lisäsi limeä ja se sopiikin mausteiseen keittoon oikein hyvin!
2 dl punaisia linssejä
1 sipuli silputtuna
3 isoa valkosipulinkynttä paloina
(1 chilipalko)
500 g paseerattua tomaattia
2 dl kookosmaitoa
1 luomu kasvisliemikuutio
puolikkaan limen mehu
0,5 tl korianterin siemeniä murskattuna
1 tl savupaprikaa
parin sentin pala inkivääriä kuorittuna ja silputtuna
öljyä, vettä, (suolaa)
Huuhtele linssit siivilässä hyvin. Kuullota sipulit, korianteri ja savupaprika öljyssä, lisää linssit ja inkivääri (ja chili silputtuna, siemenet poistettuna). Kuullota hetki ja lisää paseerattu tomaatti ja kookosmaito sekä kasvisliemikuutio. Anna kiehua hiljalleen 20-30 minuuttia, lisää tarvittaessa vettä. Koostumus saa olla paksuhko, siksi kannattaa lisätä vettä vähän kerrallaan. Lisää lopuksi limemehu ja mausta tarvittaessa suolalla. Soseuta.
Tarjoile mahdollisimman houkuttelevasta kulhosta, jotta saat flunssaisen lapsesi nauttimaan ison annoksen vahvistavaa keittoa!
2 dl punaisia linssejä
1 sipuli silputtuna
3 isoa valkosipulinkynttä paloina
(1 chilipalko)
500 g paseerattua tomaattia
2 dl kookosmaitoa
1 luomu kasvisliemikuutio
puolikkaan limen mehu
0,5 tl korianterin siemeniä murskattuna
1 tl savupaprikaa
parin sentin pala inkivääriä kuorittuna ja silputtuna
öljyä, vettä, (suolaa)
Huuhtele linssit siivilässä hyvin. Kuullota sipulit, korianteri ja savupaprika öljyssä, lisää linssit ja inkivääri (ja chili silputtuna, siemenet poistettuna). Kuullota hetki ja lisää paseerattu tomaatti ja kookosmaito sekä kasvisliemikuutio. Anna kiehua hiljalleen 20-30 minuuttia, lisää tarvittaessa vettä. Koostumus saa olla paksuhko, siksi kannattaa lisätä vettä vähän kerrallaan. Lisää lopuksi limemehu ja mausta tarvittaessa suolalla. Soseuta.
Tarjoile mahdollisimman houkuttelevasta kulhosta, jotta saat flunssaisen lapsesi nauttimaan ison annoksen vahvistavaa keittoa!
Tunnisteet:
flunssa,
kasvisruoka,
lapset,
ruoka,
terveys
Kotitekoinen yskänlääke eli lämmin hunajajuoma
Vuosi vaihtui meidän perheen osalta hiukan eri tunnelmissa ja meiningeissä kuin oli tarkoitus. Suunnitelmissa oli tyttären osalta yhdessäoloa mummun ja serkkutytön kanssa, vanhemmilla puolestaan piti olla aikuisten hauskaa Tampereella ystävien, livemusiikin ja kuohujuoman parissa. Mennyt vuosi oli tarkoitus kruunata hotelliyöllä ja uusi vuosi aloittaa herkullisella, tukevalla hotelliaamiaisella. Niin kuin usein on tapana, suunnitelmat menivät mönkään, kun tytär sairastui flunssaan ja lähes taukoamattomaan yskään. Niinpä vuoden ensimmäinen päivä on kulunut minun osaltani tyttären flunssaa parannellessa, eikä suinkaan omaa olotilaa parannellessa.
Alle 2-vuotiaille ei yskänlääkettä suositella ja vanhempienkin sairastajien osalta yskänlääkkeen vaikutus on nykytiedon mukaan parhaimmillaankin vähäinen. Hunajalla on todettu olevan hyviä vaikutuksia yskän lievittämiseen, käsittääkseni tarkalleen ei tiedetä, mihin vaikutus perustuu. Lusikallinen hunajaa ennen nukkumaan menoa pitäisi helpottaa oloa niin, että nukkuminen on paremmin mahdollista (sekä lapsen että aikuisen...). Meidän parivuotiaamme on ryhtynyt kovin ennakkoluuloiseksi suuhun laittamiensa ruokien kanssa, eikä suostunut hunajaa sellaisenaan nielemään, joten kekseliäisyyttä piti käyttää.
Inkiväärillä on moniakin terveysvaikutuksia, mutta se mm. lievittää tulehduksia ja auttaa flunssan oireisiin. Sitruunaa käytetään hillitsemään yskää, koska sillä on limaa irrottavia ominaisuuksia.
Yli yksivuotiaan kotitekoinen "yskänlääke" syntyy seuraavasti:
1 dl vettä
2 euron kolikon kokoinen siivu inkivääriä
1 tl tuoretta sitruunamehua
1 tl hunajaa
Kiehauta vesi, lisää kuumaan veteen inkiväärisiivu (kuorittuna), anna hautua hetken. Voit survoa inkivääriä haarukalla, jotta saat mehut irtoamaan veteen. Kaada mukiin, lisää hunaja ja sitruuna. Juo lämpimänä.
Meillä tämä "yskänlääke" kaadettiin äidin käyttämään kahvimukiin, jolloin siitä tuli lapselle kovin houkutteleva juoma. Juoma sai jäähtyä äidin kädessä, lapsen kärkkyessä valppaana lähiympäristössä (sillä kaikki mikä on aikuisten tai jonkun toisen kädessä, on erittäin kiinnostavaa!). Kun juoma oli sopivan lämmintä juotavaksi, luovuin "vastahakoisesti" mukistani ja luovutin lapselle. Ja hyvin meni alas! Eilen pitkäksi venynyt yskänpuuska katkesi tähän juomaan ja tänään toisen mukillisen jälkeen huomasimme, että yskiminen on vähentynyt huomattavasti ja lima irtoaa selkeästi paremmin.
Alle 2-vuotiaille ei yskänlääkettä suositella ja vanhempienkin sairastajien osalta yskänlääkkeen vaikutus on nykytiedon mukaan parhaimmillaankin vähäinen. Hunajalla on todettu olevan hyviä vaikutuksia yskän lievittämiseen, käsittääkseni tarkalleen ei tiedetä, mihin vaikutus perustuu. Lusikallinen hunajaa ennen nukkumaan menoa pitäisi helpottaa oloa niin, että nukkuminen on paremmin mahdollista (sekä lapsen että aikuisen...). Meidän parivuotiaamme on ryhtynyt kovin ennakkoluuloiseksi suuhun laittamiensa ruokien kanssa, eikä suostunut hunajaa sellaisenaan nielemään, joten kekseliäisyyttä piti käyttää.
Inkiväärillä on moniakin terveysvaikutuksia, mutta se mm. lievittää tulehduksia ja auttaa flunssan oireisiin. Sitruunaa käytetään hillitsemään yskää, koska sillä on limaa irrottavia ominaisuuksia.
Yli yksivuotiaan kotitekoinen "yskänlääke" syntyy seuraavasti:
1 dl vettä
2 euron kolikon kokoinen siivu inkivääriä
1 tl tuoretta sitruunamehua
1 tl hunajaa
Kiehauta vesi, lisää kuumaan veteen inkiväärisiivu (kuorittuna), anna hautua hetken. Voit survoa inkivääriä haarukalla, jotta saat mehut irtoamaan veteen. Kaada mukiin, lisää hunaja ja sitruuna. Juo lämpimänä.
Meillä tämä "yskänlääke" kaadettiin äidin käyttämään kahvimukiin, jolloin siitä tuli lapselle kovin houkutteleva juoma. Juoma sai jäähtyä äidin kädessä, lapsen kärkkyessä valppaana lähiympäristössä (sillä kaikki mikä on aikuisten tai jonkun toisen kädessä, on erittäin kiinnostavaa!). Kun juoma oli sopivan lämmintä juotavaksi, luovuin "vastahakoisesti" mukistani ja luovutin lapselle. Ja hyvin meni alas! Eilen pitkäksi venynyt yskänpuuska katkesi tähän juomaan ja tänään toisen mukillisen jälkeen huomasimme, että yskiminen on vähentynyt huomattavasti ja lima irtoaa selkeästi paremmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)