lauantai 17. toukokuuta 2014

Laukkushoppailua netissä

Miten se onkin niin, että vaatehuone on täynnä laukkuja, mutta niitä ei juuri tule käytettyä? Minulla on aina yksi luottolaukku, jota käytän uskollisesti päivästä toiseen. Laukun sisällön paljastin postauksessa (klik )  taannoin, mutta en kertakaikkiaan kehdannut laittaa kuvaa itse laukusta. Hullua, kuitenkin päivät pitkät viiletän menemään sen kanssa ja kyllähän se nyt kaikki näkee, että kulunut ja vanha se on. Jotenkin se vaan tuntuu erilaiselta paljastaa kulunut laukkunsa blogissa.

Nyt kun ostoslistalta voi pyyhkiä blenderin, niin olisikohan syytä hankkia uusi laukku? Hakusessa on ihan casual arkilaukku, joka on tarpeeksi tilava, ja jossa on tarpeeksi taskuja ja jonka saa suljettua, mieluiten vetoketjulla. Lisäksi ihan käytännön sanelema vaatimus on, että laukkua voi pitää olan yli niin kuin missit olkanauhaa. Nimittäin usein mukanani kulkee parivuotias tyttäreni ja laukun pitää kulkea tukevasti mukana, se ei saa valua jatkuvasti alas olalta. Löysin spartoo.fi- sivuilta juuri sopivan laukun.

kuva täältä

 Hinta on hyvä ja väri on hyvä, mutta tämä laukku on kyllä hyyyyvin paljon samantyylinen kuin nykyinen, pitkään käytetty laukkuni. Virkistääkö vaihtelu vai onko parempi pysyä hyväksi havaitussa mallissa??

 Laukku myös saisi olla keinonahkaa, joka on kuitenkin huomattavasti helpompi pitää puhtaana kuin tekstiili, mutta ei kuitenkaan niin arvokas ja toisaalta arka kuin nahka. Yksi hyvä vaihtoehto voisi olla tämä Mexxin laukku. Jos oikein villiksi heittäytyy, niin tätä olisi saatavana myös pinkkinä.


kuvat täältä


Tämä s.Oliverin laukku on tosi hauskan näköinen, mutta valitettavasti siitä puuttuu se yksi vaatimus, eli taskut.

kuva täältä


 Fuchsialta löytyi kiva nahkalaukku ja pari taskuakin näyttäisi olevan, mutta hinta menee vähän yli minun tämänhetkisen budjettini. Ja olisiko se kuitenkin sitten liian asiallinen...

kuva täältä

Toisaalta pääkallot ei ole kai koskaan pahasta?

kuva täältä

Tämä pääkallolla koristettu laukku löytyi Modelife nettikaupasta, joka on ainakin minulle aivan uusi tuttavuus. Kyseessä on täysin suomalainen yritys, jolla näyttää olevan valikoimissaan persoonallisia ja hauskoja laukkuja sekä asusteita, lifestyletuotteita ym. Hinnatkin näyttäisi olevan melkoisen edulliset.

Mitäs tykkäät, miellyttääkö joku näistä sinun silmääsi?

Nyt on ihan rehellisyyden nimissä tunnustettava, että tähän on kerätty vain niitä laukkuja, joihin minulla tällä hetkellä olisi varaa. Jos rahasta ei olisi kiinni, niin hankkisin ihan ehdottomasti tämän:



Nuo Lumi-laukut ovat niiiin ihania, niitä käyn aina hiplaamassa tilaisuuden tullen, mutta toistaiseksi voin vain haaveilla niiden hankkimisesta.

perjantai 16. toukokuuta 2014

Äitienpäivän tunnelmia jälkikäteen

Niin se aika kuluu, kun on kivaa. Ja vaikkei niin kivaakaan olisi. Viimeksi postailin äitienpäivästä ja esitin jopa joitakin toiveita lahjoiksi ja muuten vaan äitienpäivälle. Ja katsos, lähes kaikki toiveeni toteutuivat!

Ensinnäkin toivoin, että saisin viettää päivän perheeni ja laajennetun perheeni kanssa. No, sen kummempia ei perheen kanssa voitu tehdä, kun tyttärellä oli lauantai-iltana kuumetta yli 39 astetta, mutta yhdessä kyllä oltiin. Sen lisäksi äiti, iskä, systeri ja pikkuvelikin tulivat porukalla kyläilemään äitienpäivälounaan ja kakkukahvien merkeissä. Olin luvannut tehdä täytekakun ja pysyttäydyin tällä kertaa ihan perinteisessä kakussa: täytteenä kermavaahtoa, mansikkahilloa ja banaanisiivuja, kuorrutuksena kinuskia ja kermavaahtoa. Ei ollut trendikäs eikä erityisen kaunis, mutta ah, niin hyvää! Äiti toi lisäksi itse paistamiaan munkkeja tarjolle.



Lahjatoiveita oli muutamia. Ensimmäisenä ja viimeisenä toiveena oli pitkät yöunet ja kieltämättä posottelin viikonloppuna melkoisia unia johtuen viimeviikkoisesta aamuvuoroputkestani. Eräs toiveista oli päivä irti arjesta, eli päivä pois kotoa. Elämyslahjat.fi ansiosta sekin toive toteutuu loppukuusta, mutta siitä kuulette myöhemmin lisää! Luvassa on kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa enkä oikein malttaisi odottaa, kun tiedossa on hauskaa ja rentoa viikonlopunviettoa.

Sen lisäksi sain elämäni ensimmäisen lapsen tekemän äitienpäiväkortin (vaikka tytär kyllä auliisti kertoikin, että hoitaja teki päiväkodissa ;)

Sain puolisolta myös ihan oikean lahjan, jota en olisi osannut odottaa, mutta jonka saaminen oli kyllä ihan huippujuttu. Nimittäin vihdoinkin minulla on ikioma tehosekoitin! Blenderi on ollut ostoslistalla jo pitkään, mutta jostain syystä en ole koskaan saanut aikaiseksi sitä ostaa. Puoliso surautti värikkäällä blenderillä ihanat persikkapirtelöt äitienpäivän iltana.



 Lopuksi vielä eräs suuri tapahtuma meidän perheessä. Nimittäin tämä:



Tytär muutti (vihdoinkin) omaan huoneeseen nukkumaan ja sen lisäksi hän muutti pois pinnasängystä "ison tytön" sänkyyn. Voi äidin pientä...

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Äitienpäivää odotellessa

Äiti. Mutsi. Äiskä. Jotenkin en ole ihan vieläkään tajunnut, että minä todellakin olen äiti, vaikka sitä on jo pari vuotta saanut harjoitella. Aina välillä tulee tytärtä katsellessa ahaa-elämys, että jestas sentään, tuo on minun tyttäreni.

Olen ovelasti saanut järjestettyä (tai no, työvuorolistan tehnyt kollegani on järjestänyt...) ensi viikonlopun vapaaksi. Elämäni kolmas äitienpäivä äitinä. Jännityksellä odotan, millaisia äitienpäiväperinteitä meidän perheelle muodostuu tulevaisuudessa. Omat muistoni äitienpäivistä ovat aika perinteisiä: äidille leivottiin täytekakku, jonka heräsimme sisarusten kanssa koristelemaan aikaisin sunnuntaiaamuna. Mahdollisuuksien mukaan haettiin lähimetsiköstä valkovuokkoja ja kahvi keitettiin valmiiksi. Sitten äiti käytiin "herättämässä" kakkukahveille ja annettiin itse tehdyt kortit. Näin aikuisena tuo herättäminen naurattaa, aivan kuin äiti ei olisi herännyt meidän touhuiluumme keittiössä ja todennäköisesti kauhulla odottanut, millainen sotku ja kaaos keittiössä odottaa ;)

Kuva täältä
Sittemmin, kun muutin pois vanhempien luota, lahjojen keksiminen äidille onkin ollut huomattavasti hankalampaa. Oma äitini on aika vaatimaton tyyppi, joka suorastaan kieltää lahjojen hankkimisen. Mutta hei, tyyppi, joka on kanniskellut minua sen 9 kuukautta, vaihtanut vaipat ja juottanut maidot. Tyyppi, joka on vuodesta toiseen ja vuodenajasta riippumatta kuskannut minua pyörällä päivähoitoon. Tyyppi, joka revittiin vuosien ajan julman aikaisin ylös viikonloppuaamuisinkin, kun teinien piti saada autokyyti hevosharrastuksen pariin. Tyyppi, joka on sietänyt teini-ikäisen vaihtoehtonuoren kiukuttelut ja päähänpistot ja antanut kaiken kukkuraksi mahdollisuuden muuttaa omilleni opintojen perässä jo 16-vuotiaana ,vaikka se ei tiennyt muuta kuin ylimääräistä huolta ja rahanmenoa. Tyyppi, joka on aina valmis auttamaan, oli sitten kyse rahasta, ikkunanpesusta tai lapsenhoidosta. Tyyppi, joka on aina puhelinsoiton päässä. Kyllä se tyyppi kuulkaa olisi ansainnut lahjan vaikka joka päivä.


kuva täältä
Tässä vuosien varrella olemme sisarusteni kanssa todenneet, että tavaralahjat ovat vaivihkaa jääneet käyttämättä, cd-levyt pölyyntyvät hyllyssä ja tuskinpa sitä shiatsu hieromaistuintakaan on paria kertaa enempää käytetty. Sen sijaan ruoka- ja muut elämykset eivät voi jäädä käyttämättä, varsinkaan jos elämys on tarkoitettu koko perheelle. Pari vuotta sitten ostimme systerin kanssa äidille jalkahoidon kylpylästä ja varasimme itsellemme samalle kertaa hieronnat. Illalla menimme koko perheen voimin Uunisaareen syömään. Lahjasta jäi mukavat muistot eikä tarvitse harmitella, että tuli ostettua tyhmä lahja, jolle ei ole mitään käyttöä.

kuva: elämyslahjat.fi
Olkoon kuinka kliseistä tahansa, äitienpäivän haluaisin viettää yhdessä perheeni, eli puolison ja tyttären, kanssa. Rauhallinen aamiainen, ulkoilua ja vaikka ulos syömään. Jos mahdollista, niin kakkukahvit koko laajennetun perheen (vanhemmat, sisarukset, sisarusten perheet) kanssa. Mutta lahjaksi, lahjaksi toivoisin:

1. Pitkät yöunet!
2. Yksi päivä irti arjesta (= pois kotoa, missä on aina jotain siivoamista tai pyykkäämistä odottamassa)
3. Kampaaja, kasvohoito, hieronta tai vastaava
4. Mainitsinko jo pitkät yöunet?

Mitä sinä toivot, tai aiot äidillesi antaa lahjaksi?





Yhteistyössä Elämyslahjat.fi kanssa

perjantai 2. toukokuuta 2014

Tofu-nuudeli wokki

Jostain syystä olen viime aikoina himoinnut tätä ruokaa aina yövuorojen jälkeen. Yövuorojen jälkeiset olotilat ovat kohdallani krapulaan verrattavissa, väsyttää ja kaikkea tekee mieli. Yövuorojen jälkeen tarvitsen tuhtia hiilari- ja proteiinipitoista sapuskaa, että alan pikkuhiljaa tuntea oloni edes suhteellisen normaaliksi.

1 sipuli
1 paprika
250 g parsakaalia
2-3 porkkanaa

1 pkt maustamatonta tofua

2 pkt nuudeleita

soijakastiketta
1 tl inkivääritahnaa (tai tuoretta inkivääriä)
1 tl panang currytahnaa
limemehua
öljyä

suolapähkinöitä tmv.

Suikaloi kasvikset ohuiksi suikaleiksi, leikkaa parsakaali sopivankokoisiksi kukinnoiksi. Kuutioi tofut.
Paista tofut öljytilkassa rapsakoiksi, mausta soijakastikkeella, inkivääritahnalla, limemehulla ja currytahnalla. Nosta tofut lautaselle odottamaan. Keitä nuudelit lähes kypsiksi paketin ohjeen mukaan. Paista sitten kasvissuikaleet haluamaasi kypsyyteen, lisää tofut ja nuudelit. Mausta vielä tarvittaessa limellä ja soijakastikkeella. Heitä vielä annoksen päälle suolapähkinöitä .

torstai 1. toukokuuta 2014

Miksei me tehdä tätä useammin - päivä

Olen asunut yli 8 vuotta Helsingissä, mutta en suoraan sanottuna ole mitenkään erityisen ihastunut tähän kaupunkiin. Pakko myöntää, että on täällä kuitenkin hyvätkin puolensa.

Eräänä päivänä tässä viikolla vietimme kivan vapaapäivän Hakaniemessä tyttären ja lomailevan kaverin kanssa.


Ensin piti saada enimmät höyryt ulos lapsesta, joten suuntasimme ensimmäisenä leikkipuistoon Toiselle linjalle.

Hiekkakakkujen ja keinumisen jälkeen olikin jo nälkä, joten siirryimme Hakanimen kauppahalliin ja lounastimme Soppakeittiön herkullisen keiton ääressä.


Lounaan jälkeen nautimme torikahvit ja -simat Hakaniemen torilla.


Lopuksi piti ostaa vielä herkullisia juureen leivottuja kaurasämpylöitä torikojusta kotiin viemisiksi.


Siis miksei me tehdä tätä useammin??