torstai 24. huhtikuuta 2014

Mustetta ihoon

Täytin viime viikonloppuna vuosia. Nyt on se kriittinen rajapyykki ylitetty, jolloin en enää olekaan "30+", vaan pikemminkin "40-". Onneksi elämä on sen verran täynnä touhua tällä hetkellä, että sen suurempaa ikäkriisiä ei ole ennättänyt potea.

Sain puolisolta ihanan synttärilahjan! Kävin nimittäin maanantaina Fantasmagoria art&tattoo nimisessä mestassa Orivedellä nakuttelemassa lisää mustetta ihooni. Tai en nakutellut, vaan Markus nakutteli.

Markus on vanha tuttuni jo vuosien takaa ja viime vuosina jäbä on opiskellut tatuoinnin saloja ja pisti oman yrityksen pystyyn. Tatuointistudio on valmistunut tänä keväänä remontoimalla piharakennusta ja hienot tilat ovatkin.






Kaikki taulut ovat tietenkin Markuksen itsensä tekemiä.

Olen jo vuosia pyöritellyt mielessäni vadelmanoksan tatuoimista oikeaan käsivarteeni ja kun viimeksi seudulla poikkesin, teimme Markuksen kanssa suunnitelman tatuointia varten. Samalla suunnittelimme toisen kuvan vasempaan olkapäähän, missä minulla on vanha tatuointi, joka on haalistunut ja joka alunperinkään ei ollut ihan erinomainen idealtaan eikä toteutukseltaan. Markus suunnitteli lohikäärmeen, jonka tarkoitus on peittää vanha tatuointi.

Olin varannut koko päivän tatuointeja varten ja saimmekin viiden tunnin aikana molemmat kuvat lähes valmiiksi. Loppuajasta kipukynnys tuntui madaltuvan ja madaltuvan ja lopulta purin hammasta jo siihen malliin, että Markus totesi olevan parasta lopettaa. Lohikäärme saa lisää väriä ja varjostuksia ylleen vähän myöhemmin keväällä, joten sitä en tässä paljasta. Vaapukkapuska sen sijaan on valmis.


Olen ollut toooosi onnellinen uusista kuvistani ja ne ovat mukavasti lähteneet parantumaankin. Tietenkin mielessä pyörii jo uusia kuvahankintoja, nyt kun vauhtiin taas pääsi... Kotona on ollut jonkin verran selittämistä lapselle asiassa, hän kun innostui myöskin piirtelemään itseensä kuulakärkikynällä. Ei liene johdonmukaisinta kasvatusta opettaa lapselle, että "itseensä ei saa piirtää, mutta setä saa piirtää äitiin"...



sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Persikka-mango kerrosrahka

Joulu meni blogin osalta täysin ohi (eikä vähiten siksi, että luotan äidin tekemään joulupöytään yhä vaan), joten tuutataan nyt urakalla pääsiäiseen liittyviä reseptejä. Tähän kerrosrahkaan sain idean Marttojen liivatteella hyydytetystä jälkiruokaherkusta. Itse en halunnut käyttää liivatetta, joten ohje muokkaantui tällaiseksi.

Persikkakiisseli

2 tlk persikanpuolikkaita sokeriliemessä
4 rkl sitruunamehua
4 rkl persikkapurkin sokerilientä
1 kukkurainen rkl perunajauhoja

Valuta persikat ja soseuta sauvasekoittimella. Kaada sose kattilaan ja lisää sitruunamehu sekä sokeriliemi. Kuumenna kiehuvaksi ja kaada joukkoon kylmään vesitilkkaan sekoitettu perunajauho koko ajan vatkaten. Anna pinnan kuplia hetken jatkaen vatkaamista ja nosta sitten pois levyltä. Anna jäähtyä.

Mangorahka

2 dl vispikermaa
1 prk maitorahkaa
1 prk rahkavalmistetta, mango
1 tl vaniljasokeria
(sokeria)

Vatkaa kermavaahdoksi, lisää loput aineet.
Nostele rahkaa ja persikkakiisseliä vuorotellen isoon lasimaljaan tai annosmaljoihin.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Palmusunnuntain tunnelmia

Viime sunnuntaina tyttäreni kävi ensimmäistä kertaa virpomassa. Tosin vain työpaikallani, kollegan toiveesta. Virpomiseen kuitenkin valmistauduttiin pitkään ja hartaasti. Ensin piti hankkia Helsinkiin mummuni vanha esiliina, joka päälläni minäkin kävin lapsena virpomassa. Kierrätyskeskukselta haettiin kukkea huivi. Suurin ongelma oli vitsojen askarteleminen: mistä ihmiset hankkivat askartelutarvikkeet, kun ei ole enää Tiimaria?? Kreppipaperiakaan ei näemmä saada maahan, kun maahantuojatkin menivät konkurssiin. Onneksi joka nurkalta löytyvästä Tigeristä sai hankittua puu- ja muovihelmiä sekä satiininauhaa ja Suomalaisesta Kirjakaupasta ohutta rautalankaa sekä silkkipaperia.



Lauantaina lähdin tyttären kanssa retkelle, tarkoituksena haalia lähimaastosta muutamia oksia virpomisvitsoja varten. Kodin lähiympäristössä on viime aikoina tehty jotain harvennuksia ja valmiiksi kaadetuista pienistä puista saimme askartelutarvikkeemme hankittua.


Vitsat saatiin askarreltua vaanivista kissoista ja yli-innokkaasta lapsesta huolimatta.





Itse virpomistakin treenattiin pari päivää, sillä tytär ei alunperin ollut kovin innostunut pukeutumaan trulliksi. Isi näytti youtubesta virpomisvideoita ja äiti kulki essu ja huivi päällä yhden päivän, niin lapsikin ymmärsi mistä on kyse. Tai ainakin sen tärkeimmän: kun antaa vitsan, saa kahvipannuun suklaata!


Sittemmin tytär on useammankin kerran halunnut leikkiä trullia, ensin "nessu" ja "huivvi" päälle, sitten kahvipannu ojossa keittiöön: "Shuklaata!"

torstai 17. huhtikuuta 2014

Pääsiäisen persikka-rahkapiirakka

Olin pääsiäistunnelmissa jo muutama viikko sitte, kun tein sitruunaisen rahkatortun (postaus). Tällä kertaa pyöräytin yövuorossa asiakkaiden pääsiäishyväskäksi muunnelman suosikkimummoreseptistäni Mamman mehevästä mustikkakakusta (postaus). Tällaiset puuhaarukalla pyöräytettävät kakut ja piirakat ovat erinäppäriä lapsiperheissä ja yövuoroissa.

Pohja:
2,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta
8 dl vehnäjauhoja
250 g voita sulatettuna

Sekoita kaikki aineet keskenään. Ota taikinasta n. 1/4 sivuun odottelemaan vuoroansa (1/4 taikinasta murustellaan lopuksi piirakan päälle)

Lisää siihen 3/4 taikinaa
2 dl piimää
1 kananmuna

Sekoita kaikki aineet sekaisin puuhaarukalla. Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille.

Täyte:

1 prk maitorahkaa
1 prk maustettua rahkavalmistetta, sitrus
2 munaa
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään ja levitä pohjan päälle.

Valuta ja kuutioi purkillinen säilykepersikoita (410g), levitä pilkotut persikat täytteen päälle.

Lopuksi murustele jäljelle jäänyt taikinaseos, jonka laitoit alussa syrjään.

Paista 200 asteessa n. 30 minuuttia


keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Kakkugallerian kakkubuffet

Poikkesimme maanantaina parin ystävän kanssa Kakkugallerian kakkubuffetissa. Kakkuöverit on ollut suunnitelmissa jo pidemmän aikaa, meillä kun on tapana treffata säännöllisen epäsäännöllisesti tyylikkäissä helsinkiläiskahviloissa ja -konditorioissa kakkukahvien merkeissä.

Kakkugalleria on vuonna 1999 perustettu helsinkiläinen leipomo, jonka valikoimissa on niin kakkuja, leivoksia kuin suolaisia piirakoitakin. Kakkubuffet on saatavilla Fredan ja Erottajan myymälöissä. Aikaisemmin olen tehnyt tuttavuutta Kakkugalleriaan mm. hääkakkumme merkeissä. Haimme myymälästä muutamia leivoksia, joita maistelimme ja niistä valitsimme hääkakuksi mustaherukka-suklaan.

Kuva: Kakkugalleria.fi
Kakkubuffet kustantaa kahvin tai teen kanssa 11,90 euroa (erikoiskahvilla 13,90) ja sillä hinnalla tosiaan voi syödä kakkua koko sen hetkisestä valikoimasta niin paljon kuin jaksaa. Homma toimii niin, että kassalla maksetaan, saadaan kahvi ja sitten valikoidaan vitriinistä mieluiset kakkupalat tai leivokset lautaselle, kaksi palaa kerrallaan.


Päätin aloittaa kakkuövereiden hankkimisen raikkailla tuotteilla ja valitsin lautaselle sitruuna-marenkitortun sekä mustikkatartaletin. Toinen kaveri teki amatöörivirheen ja otti heti tuhtia suklaakakkua ja onnistui jo alkumetreillä aiheuttamana itselleen öklön olon. Mustikkatartaletissa oli täytteenä tuorejuustomoussea ja mustikoita, oikein hyvä, joskin tässä seurassa hiukan pliisun oloinen valinta. Sitruuna-marenki oli ihan peruskamaa, kirpsakan makea ja rapsakka muropohja.

Jos olisin ollut fiksu, olisin jättänyt seuraavan satsin hakematta. Kahden piirakkapalan jälkeen olo oli hyvä ja makoisa, mutta hei, buffassa nyt kuitenkin oltiin. Pakko oli hakea lisää. Santsikierroksella valitsin vitriinistä suklaalla ja kermalla täytetyn ison tuulihatun.


Itse tuulihattu oli aika kuivaa ja kovaa, mutta suklaatäyte oli ihanan sileää ja samettista! Ja kermavaahto nyt oli kermavaahtoa. Kansi jäi osittain syömättä, sillä olo alkoi tämän santsilautasen kohdalla olla jo melkoisen makea. Jotenkin vaikea kuvitella, että kukaan jaksaisi syödä enemmän kuin kolme leivonnaista kakkubuffassa, sen verran tuhtia ja sokerista tavaraa on tarjolla.

Kokemuksena ihan hauska, mutta en varmaan ihan lähiaikoina harkitse uutta visiittiä. Jotenkin arvokkaista ja kauniista leivonnaisista katoaa "se jokin" kun niitä lusikoi pahaan oloon asti suuhunsa. Vähän jäi vaivaamaan, että saako kahvia santsata toisen kupillisen, en tullut asiaa kysyneeksi.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Kollega kokkaa: Heimo-tädin palaveripikkuleivät

Olen useaan otteeseen postannut töissä valmistettuja leipomuksia ja tulipas mieleeni, että sehän antaa hiukan vääristyneen kuvan koko hommasta. Aivan kuin minä olisin ainoa, joka työpaikalla leipoo ja kokkaa. No, nyt kokoan kollegoiden parhaat reseptit osioon Kollega kokkaa. Hyvä tapa saada itselleenkin reseptit muiden herkuista!

Meillä oli perjantaina (kaoottinen) työpaikkakokous, jossa saimme kahvin kanssa nauttia näitä Heimo-tädin palaveripikkuleipiä. Yksinkertainen ohje, helppo ja nopea valmistaa. Näitä taidetaan leipoa tyttären kanssa joku päivä kotonakin.



200g voita
2,5 dl sokeria
1 keltuainen
1 rkl siirappia
1 tl vaniljasokeria
2 tl soodaa
4,5 dl vehnäjauhoja

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon keltuainen. Lisää siirappi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää rasvaseokseen. Muodosta leivinpaperille tankoja. Voitele halutessasi valkuaisella. Paista 200 asteessa kullanruskeiksi. Leikkaa haaleina parin sentin levyisiksi pikkuleiviksi.


keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Juustokakku ilman liivatetta

Ruokasurffausta- blogissa julkaistiin viikonloppuna herkullisen Vadelma-vanilja juustokakun ohje (löytyy linkin takaa) ja se herätti ihastusta Meidän köökki - facebookryhmässä. Samalla heräsi keskustelua siitä, voiko juustokakun tehdä ilman liivatetta.

Olen vuosien varrella tehnyt erinäisiä kokeiluja hyydytetyistä kakuista ilman liivatetta, niin vegaanisinia kuin maidollisinakin versioina. Parhaat tulokset olen saanut suklaalla hyydytetyistä kakuista. Agar agar on kasviperäinen hyytelöimisaine, mutta maitoa sisältävissä tuotteissa sen kalaisa sivumaku on aika ällöttävä. Koostumuskaan ei välttämättä ole paras mahdollinen juustokakkuja ajatellen. Dr. Oetkerin Vegegel on myös täysin kasviperäinen ja periaatteessa sen pitäisi toimia leivonnassa kuten liivatteen. Siis periaatteessa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mikäli et käytä leivontaan liivatetta, on turha odottaa lopputuloksen olevan sama, kuin liivatteen kanssa. Kaikkia mainittuja hyytelöimisaineita voi ja kannattaa toki kokeilla, jos on valmis testeilemaan eri reseptejä toivotunkaltaisen lopputuloksen saamiseksi. Yksi resepti ehkä toimii, toinen välttämättä ei.

Olen aikaisemmin tehnyt suklaista juustokakkua mm. tämän Keidas-blogin ohjeen mukaan ja sitä mukaillen.

Tässä kesäisempi versio valkosuklaalla. Lopputulos ei ole liivatemaisen hyytelöinen, vaan enemmänkin moussemainen. Päälle voi tehdä vaikka Vegegelillä vadelmaisen kerroksen (esim.  2 dl vadelmasosetta, 1 pussi Vegegeliä), mutta tällä kertaa tein kakun seuraksi vadelmamelban. Kakku on tehty halkaisijaltaan 18 cm irtopohjavuokaan.

7 kpl Digestive-keksejä
30 g voita sulatettuna

Murskaa keksit ja sekoita voisulan kanssa. Painele leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.

1,5 dl Flora Kuohua
150 g kermaista vaniljajugurttia (löytyy saksalaisen ketjun myymälöistä...)
150 g mascarponejuustoa
120 g valkosuklaata sulatettuna
2 tl limemehua

Vatkaa Flora Kuohu kovaksi vaahdoksi, sekoita joukkoon jugurtti, mascarponejuusto, sulatettu valkosuklaa sekä limemehu. Levitä keksipohjan päälle ja anna hyytyä yön yli jääkaapissa. Tarjoile vadelmamelban kanssa.



VINKKI! Saat kakusta kevyemmän tekemällä kääretorttupohjan ja leikkaamalla siitä irtopohjavuoan kokoisen pohjan kakkuun. Näin saat helposti tehtyä kakusta myös gluteenittoman.