sunnuntai 4. elokuuta 2013

Sunnuntain meiningit

Keidas- blogin Lotta ihan vaatimalla vaati minua kertomaan päivästäni, joten tässä tulee! Hän epäili oman lauantainsa olleen jotakin kondomimainoksen ja idyllin väliltä. Minun sunnuntaini saattaa ainakin lapsettomien mielestä helpostikin kallistua sinne ehkäisyvälinemainoksen puolelle, mutta minusta tämä oli ihan hauska viikonloppu, paljon touhua ja aurinkoa.

Klo 07.34

Herään viereisestä sängystä kuuluvaan ulinaan. Tytär seisoo pinnasängyssään ja vahtii tarkasti, herääkö äiti ulinaan vai pitääkö ottaa kovemmat otteet käyttöön. Teeskentelen hetken nukkuvaa, mutta ulinan volyymi nousee, joten ilmeisesti hereillä oloni on havaittu. Minua väsyttää, joten avaan tietokoneen ja laitan Netflixistä pyörimään Martin tarinatallin. Kolmekymmentä ihanaa minuuttia saan loikoilla silmät kiinni sängyssä, kun tytär katsoo brrm brrmejä.

Klo 8.45

Laitan aamiaista keittiössä. Sisareni, joka on viikonloppukyläilemässä luonamme, leikkii (siis juoksee perässä) tyttäreni kanssa, välillä lapsi käy kirkumassa jaloissani ja yrittää repiä pöydiltä alas kaiken mihin ylettyy. Välillä taas kissat saavat kyytiä ja minun pitää käydä poistamassa yksi kissa lapsen kynsistä. Lopulta pääsemme aamupalapöytään, tytär haluaa kaikkea, mutta ei syö mitään. Yksi sormenpään kokoinen pala appelsiinia ja siivu kalkkunaleikkelettä sekä leivän päältä nuollut oivariinit muodostavat hänen aamiaisensa. Aamupalan jälkeen eväiden pakkaamista, vaipanvaihtoa, pukemista, hammaspesua, turvaistuimen kiinnitystä ja muuta säätämistä.

Klo 10.00

Pääsemme lopulta lähtemään, olemme menossa Haltialan tilalle katsomaan kotieläimiä.

Klo 10.15

Eksyksissä jossain päin Vantaata. Puhelimen navigaattori on jotenkin sekaisin? Ensin se neuvoo väärälle puolelle Vantaata ja uudella haulla Keravalle?

Klo 10.45

Perillä Haltialassa. Muutama muukin näemmä on päättänyt lähteä eläimiä katsomaan. Eläimet ovat aitauksissa pihalla, vähän epäilyttää, näkeekö tytär niitä lainkaan. Taitaa nähdä, kun pahoittaa mielensä joka kerran, kun jatkamme kävelyä aitaukselta toiselle. Mieli paranee heti, kun uudet eläimet näköpiirissä. Hassuja lehmiä, niillä on pitkä otsatukka ja isot sarvet. Pitäisi varmaan tietää, minkä rotuisia ne ovat, kyllä näistä varmaan koulussa on puhuttu. Luulisin, että ne ovat lehmiä siis.
Nämä eivät ole niitä, joita lehmiksi epäilen.
Klo 12.00

Jumbon parkkialueella. Otamme ulkoa valtavan kokoiset autokärryt tyttärelle ja ostamme jätskit, tytär juo myös kylmän omenatuoremehun. Minä menen vaatekauppaan etsimään farkkuja sekä vaatteita elokuun lopussa oleviin häihin. Juuri kun olen päässyt sovituskoppiin, sisareni ilmoittaa, että vaippa tuoksahtaa. Ehkäpä sisko-kultani voisi..? No juu, hänhän kyllä voi, joten tytär ja sisko poistuvat lastenhoitotiloihin. Jatkan vaatteiden sovittamista ja päädyn ostamaan tosi hienot housut. Löydän lapsen ja systerin lastenhoitotiloista, jotka sivumennen sanoen on tosi hyvät! Nojatuolit verhon takana imettämistä varten, leluja, siisti matto, wc, mikroaaltouuni jne. Tähän aikaan päivästä siellä ei vielä edes haise kakkavaipat kovin pahasti.

13.30

Kotona. Lapselle lounasta, perunasoselaatikkoa. Muutaman lusikallisen jälkeen hän sanoo "kiitti" ja työntää lautasen pois. No selvä, ei sitten maistu. Päälle maitoa ja vaipan vaihto. Sitten nukkumaan, ensin pitää heipata kissat ja täti. Poikkeuksellisesti lapsi nukahtaa vajaassa puolessa tunnissa. Viime aikoina nukkumaan meneminen on ollut pääsääntöisesti melko hankalaa. Tai no, tosi hankalaa.

Klo 14.00

Ihana hiljaisuus!

Klo 15.00

Nautimme siskon kanssa kiinalaista noutolounasta, mielestäni Helsingin paras kiinalainen ravintola sijaitsee Lassilassa. Kung po- kastike on tällä kertaa juuri sopivaa, edellisellä kerralla se oli hiukan liian tulista.

Klo 16.00

Lapsi herää ja sisko lähtee. Lapsen kanssa hengaillaan ja tehdään vanhalla puhelimella laskutoimituksia. Mikään ruoka ei kelpaa, ei varta vasten ostettu ananaskana riisillä eikä eilinen välimeren lohi eikä raejuusto. Hän juo pääasiassa maitoa, vähän myöhemmin tyhjentää pari muumi-rasiallista rusinoita.

Klo 17.30

Alan leipoa mutakakkua Pingalen ohjeella. Puolisokin saapuu kotiin, oltuaan erähenkisellä viikonloppureissulla kavereiden kanssa. Saan siis tehdä kakun rauhassa.

Klo 19.00

Pannukahvia ja mutakakkua pistaasijäätelön kera, aaahh.

Klo 19.30

Koen ansainneeni lepohetken ja poistun makuuhuoneeseen tietokoneelle. Niskat ja hartiat on ihan jumissa jo valmiiksi. Toivottavasti helpottaa huomiseen mennessä, sillä huomenna on taas työpäivä. Ensi viikon ainoa vapaapäivä onkin perjantaina. Onneksi torstaina on luvassa hauskanpitoa ystävien kanssa, eräs ystävä saapuu Helsinkiin ihan ulkomailta asti. Tai no Pohjanmaalta, jos ihan tarkkoja ollaan, mutta ulkomailla asuva ystävä kuitenkin.

Klo 20.10

Perhe kuuluu olevan iltapalalla. Ihanaa vain olla, ei ole edes yhtään huono omatunto, kun puoliso on ollut koko viikonlopun reissussa.

Klo 20.45

Luen tyttärelleni kirjaa sohvalla, eli toistelemme molemmat sanoja kukka, katti ja mato, samalla osoittelemme kyseisiä kuvia kirjasta. Tytär alkaa olemaan sopivan väsähtänyt, joten he heit sanotaan kateille ja äidille, lapsi menee isi-kullan kanssa nukkumaan. Tai ainakin yrittämään nukahtamista. Minulle jää nyt sitä omaa aikaa. Ensin otan pyykit koneesta ja laitan ne kuivumaan, sitten kastelen parvekekukan ja nypin siitä parisen sataa kuivahtanutta kukkaa. Tarkistan myös, että parvekkeella sijaitsevalla keittiöpuutarhallamme on hyvä kastelutilanne. Samalla mietin, mikä meni pieleen mutakakun kanssa. Päättelen lopulta, että se oli uunissa muutaman minuutin liian kauan.

Klo 22

Istun sohvalle tietokone sylissä muka katsomaan elokuvaa, jota on tullut jo tunnin. No, se on tallennuksella, joten voin katsoa sen joku toinen ilta. Tosin minulla on tallennettuna varmaan kymmeniä tunteja ohjelmia ja elokuvia, joita en koskaan ehdi katsoa. Mietin taas kerran, että pitäisi tilata HBO Nordic, kun minulla on vielä näkemättä Game of Thronesin kolmas tuotantokausi. Kaksi ensimmäistä katsoin silmät ristissä viikossa. Ehkä parempi jättää ylimääräiset kanavat tilaamatta toistaiseksi ja painua pehkuihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti